YK:n erityisjärjestö Unesco on lisännyt kaustislaisen viulunsoiton ja siihen liittyvät käytännöt ja ilmaisut ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Luetteloon lisääminen tapahtui Pariisissa, Unescon päämajassa pidetyssä komitean kokouksessa, jota on seurattu Kaustisen seudulla lukemattomien silmäparien voimin tiistaiaamupäivästä saakka. Varmaa tietoa päätöksen ajankohdasta kun ei ole etukäteen ollut tiedossa, vaan jännitys säilyi viimeiseen saakka komitean kokouksen kestäessä useita päiviä. Komitea teki päätöksen kaustislaisen viulunsoiton lisäämisestä luetteloon 15.12.2021 klo 15.50. Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kaustislainen viulunsoitto on lisätty vuonna 2017 ja Unescon päämajaan hakemus lähti Opetus- ja kulttuuriministeriöstä 25.3.2020.
Aineettomalla kulttuuriperinnöllä, eli elävällä perinnöllä tarkoitetaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa ja taitoja, jotka yhteisöt ja ryhmät tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään ja jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Muita esimerkkejä elävästä perinnöstä Suomen kansallisesta luettelosta ovat mm. suomalainen saunakulttuuri ja suomenhevosiin liittyvä tietotaito.
”Kaustislainen viulunsoitto on erittäin hyvä esimerkki voimakkaasta ja yhteisöllisestä elävästä perinnöstä. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääseminen on valtavan hieno tunnustus ja mahdollisuus sekä Kaustisen seudulle, että koko suomalaiselle kansanmusiikkikentälle”, iloitsee Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.
Tunnustusta esimerkillisestä hakemuksesta
Unescon arviointiryhmä on jo marraskuussa suosittanut kaustislaisen viulunsoiton hakemuksen hyväksymistä luetteloon ja antaa kiitosta erityisesti yhteisön osallisuudesta hakemusprosessissa ja esitettyjen suojelutoimien kokonaisuudesta. Vuosittain muutama hakemus valitaan esimerkillisen hyviksi hakemuksiksi, ja tänä vuonna arviointiryhmä esitti kaustislaisen viulunsoiton hakemusta tähän joukkoon.
Itse hakemuksen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on jättänyt Opetus ja kulttuuriministeriö Suomen valtion edustajana, mutta hakemuksen valmistelussa ovat käytännössä olleet mukana Museoviraston ja Kansanmusiikki-instituutin lisäksi monet paikalliset yhdistystoimijat. Kansanmusiikki-instituutti ry on myös ensimmäinen suomalainen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevaan yleissopimukseen akkreditoitu eli neuvoa-antava kansalaisjärjestö.
Kaustisen seudusta elävän perinnön seutu
Liikkeellepanevana voimana hakemuksen tekemisessä sekä paikallisella että kansallisella tasolla on ollut halu turvata perinteen jatkuvuus - onhan kyseessä alueella katkeamattomana useamman vuosisadan aikana jatkunut voimakas ja alueelle tunnusomainen perinne. Viulun ja sen säestyssoittimien soittamisen, kansantanssien tanssimisen ja vaikkapa soitinten rakentamisen ja korjaamisen taidot ovat Kaustisen seudulla kulkeneet taitajalta toiselle luontevasti yhtä hyvin arjessa kuin juhlassakin. Kyseessä on millä mittapuulla hyvänsä tarkasteltuna hyvä esimerkki suomalaisesta elävän perinteen ilmiöstä sekä kansallinen ylpeydenaihe.
”Olemme valtavan ylpeitä ja iloisia seudullamme voimakkaana elävän yhteisöllisen perinnön saamasta tunnustuksesta. Unescon luetteloinnin myötä elävän perinnön painoarvo kasvaa selvästi esimerkiksi alueen markkinoinnissa, hanketoiminnassa sekä alueellisissa strategioissa. Pyrimme siihen, että Kaustisen seutu tunnetaan pian maailmallakin elävän perinnön seutuna”, sanoo Petri Jylhä, Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja.
Perinteen jatkuvuus tänään nojaa niin lasten ja nuorten kuin työikäistenkin perinteen vaalimiseen, johon voi soittamisen, tanssimisen ja laulamisen lisäksi osallistua lukemattomilla muilla tavoilla, esimerkiksi osallistumalla tai järjestämällä tapahtumia ja harrastustoimintaa. Unescon luetteloon pääseminen lisää kaustislaisen viulunsoiton osaksi elävän perinteen maailmanlaajuista kirjoa - ja samaan ryhmään esimerkiksi tangon, espanjalaisen flamencon tai vaikkapa belgialaisen olutkulttuurin kanssa.
Kaustisen seutukunnassa Unesco luettelointi nähdään kasvun ja elinvoiman merkkinä samaan tapaan kuin alueen uusiutuvan energian suurhankkeet. Kaustisen seutukunta pyrkii hanketoiminnan sekä aluemarkkinoinnin kautta tukemaan aineettoman kulttuuriperinnön jatkuvuutta ja kestävää käyttöä ja auttamaan alueen yrityksiä ja toimijoita sen kiistattoman matkailu- ja brändiarvon hyödyntämisessä. Esimerkiksi Kaikuma -hankkeen pyrkimyksenä on vahvistaa toimijakenttää kehittämällä kulttuurimatkailun arvoketjuja sekä luoda ja pilotoida uudenlaisia matkailutuotteita aineettoman perinnön teemoissa.
Lisää aiheesta:
Linkki museoviraston tiedotteeseen
Lisätietoja:
Tytti Pohjola, projektipäällikkö
+358401821989
Salli JavaScriptin suoritus selaimesi asetuksista nähdäksesi sähköpostiosoitteet
HAE
