1.    Miksi juuri nyt pitää kaavoittaa?

Signaali kaavoittamisen tarpeesta on vahvistunut n. 1-2 vuoden ajan. Kuntiin yhteyttä ottavat toimijat ovat kiinnostuneita, onko kaavoitus valmis tai käynnissä. Jos on, se lisää kiinnostusta aluetta kohtaan, ja voimme saada uusia investointeja, työpaikkoja ja elinvoimaa. Myös Suomen Nato-jäsenyys on vaikuttanut positiivisesti kiinnostukseen.

Mm. Fingrid ohjaa uusia sähköä käyttäviä investointeja mielellään pohjoisempaan Suomeen, koska etelään ei kerta kaikkiaan mahdu. Kaustisen seutukunnan alueelle on rakenteilla kaksi Fingridin sähköasemaa ja kaksi lisää on suunnitelmissa. Nämä antavat seudulle hyvän mahdollisuuden. 

2.    Mitä toimintaa kaavoitetuille alueille on tulossa?

Toimialoja voivat olla esimerkiksi elintarviketuotanto, lääketeollisuus, biokaasu, biohiili, biomassojen kuivatus ja muu bioterminaalitoiminta, lannoitevalmistus, hiilidioksidin käsittely, datakeskukset, liikennepolttoaineiden valmistus, puolustusteollisuus. Lisäksi lähitulevaisuudessa siintää mielenkiintoisia uusia teollisuudenaloja, kuten uudenlaiset ruoantuotantotavat.

Suomi on todennäköisesti tarvitsemassa myös vakaampaa energiatuotantoa sääriippuvaisen tuotannon rinnalle. Erilaiset moottorivoimalat tulevat etsimään paikkoja sähköverkon läheltä. Tällainen toiminta voi myös kytkeytyä vaikkapa biokaasutuotantoon tai paljon hukkalämpöä tuottavaan teollisuuteen, muuttamalla hukkalämpöä sähköksi. 

3.    Jos kyse on sähköintensiivisestä toiminnasta, nostaako tämä sähkön hintaa?

Kuten yllä on todettu, toiminta voi olla myös sähköä tuottavaa. Yleiskaavoitusvaiheessa ei vielä tiedetä, mitä toimintaa alueille tulee. Tavoitteena on ohjata toimintaa niin, että mitä sähköintensiivisempää se on, sen enemmän toimijaa velvoitetaan huolehtimaan kantaverkon tasapainotuksesta, jotta se ei vaikuta sähkön hintaan ainakaan nostavasti. Lisäksi on hyvä muistaa se, että Suomi on yhtenäistä sähkön hinta-aluetta, joten mahdolliset muutokset sähkön hinnassa tapahtuvat joka tapauksessa, jos teollinen toiminta kehittyy missä tahansa muualla Suomessa tai Pohjoismaissa. Tällöin vain esimerkiksi työllistävyyden hyödyt jäävät alueellisesti saamatta. Itse asiassa negatiivinen vaikutus voi olla suurempi, jos seudullemme kohdistumassa ollut investointi menisikin muualle, koska muualle sähkö jouduttaisiin toimittamaan lisäinvestoinnein ja täällä se on jo valmiiksi.

Fingrid on keskeinen toimija ja kumppani, jonka kanssa kunnat voivat keskustella teollisuuden vaikutuksista sähkömarkkinaan.

4.    Mitä tapahtuu, jos kaavoitusta ei tehdä?

Tällöin kunta ei ole kiinnostava sijoittumispaikka ja investoinnit hakeutuvat muualle. Kaavoitusvalmius on yksi tärkeimmistä kriteereistä tällä hetkellä sijoittumispaikkaa etsivien toimijoiden keskuudessa. On myös olemassa jo tapauksia, joissa investointi-ikkuna on mennyt ohi, koska kaavoitus ei ollut kunnossa.

Olisi tosi kurjaa menettää nämä keskustelumahdollisuudet - etenkin kun emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Geopoliittiset muutokset ovat esimerkiksi vaikuttaneet todella nopeasti tarpeeseen reagoida omavaraisuuteen. Tämä voi avata mielenkiintoisia mahdollisuuksia vaikkapa suomalaisessa ruoan, lannoitteiden ja polttoaineiden tuotannossa. 

Summa summarum: kaavoittamalla ei valita, mitä toimintaa kuntaan tulee, mutta kaavoittamatta jättämisellä valitaan, että mitään toimintaa ei tule. Sähköasemien lähistön kaavoittaminen on erinomainen keino kehittää kunnan elinvoimaa. 

5.    Miten kaavoitus on edennyt Kaustisen seutukunnan alueella?

Halsuan, Lestijärven, Toholammin ja Vetelin kunnat ovat tehneet jo päätöksensä kaavoittamisesta. Kaustisella ollaan tuomassa asiaa päätöksentekoon keväällä 2026. 

6.    Missä määrin kyse on kaavoittamisesta datakeskuksille ja energiavarastoille, joista on ollut puhetta mediassakin?

Tällä hetkellä kyse ei ole mistään yksittäisestä investointihankkeesta eikä datakeskuksen tulosta alueelle. Tavoitteena on selvittää laajemmin, millaisia uusia energia- ja teollisuustoimintoja alueella voisi tulevaisuudessa olla mahdollista kehittää.

Energiavarastot puolestaan etenevät ilman kaavoitustakin. Kaavoituksella voidaan ennemminkin hillitä maankäyttöä niin, että sähköasemien läheiset alueet eivät täyttyisi liiaksi energiavarastoista, jotka vievät kapasiteettia muilta toimialoilta. 

7.    Miksi Kaustisen seutukunta selvittää datakeskuksia?

Datakeskukset ovat yksi nopeasti kasvavista sähköä hyödyntävistä teollisuudenaloista. Digitalisaatio ja eritoten tekoäly lisäävät datan käsittelyn tarvetta, ja siksi uusia datakeskuksia suunnitellaan ja rakennetaan eri puolille Suomea ja Eurooppaa. Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan toisiksi kiinnostavin alue.

Kyse ei ole uudesta asiasta, ensimmäisen kerran datakeskuksia selvitettiin seudulla vuonna 2014. Datakeskukset eivät kuitenkaan ole ainoa asia, jota selvitetään. Kyse on laajemmista teollisista kokonaisuuksista, jotka voivat sisältää esimerkiksi biokaasun tuotantoa, biohiilen valmistusta tai vaikkapa erilaista kasvihuonetuotantoa. Datakeskukset voivat toki olla osa tällaista kokonaisuutta ja tämän vuoksi niitä tarkastellaan myös osana bio- ja digitalouden ekosysteemiä muiden toimialojen rinnalla.

Kaustisen seutukunnan tehtävä on selvittää erilaisten toimialojen tuomia mahdollisuuksia seudulle. Samalla selvitetään myös toimintojen haittapuolia. 

8.    Mitä hyötyä tällaisista selvityksistä on alueelle?

Selvitysten tavoite on auttaa kuntia varautumaan tulevaisuuden kehitykseen. Kuten on nähty jo useilla muilla alueilla, energiamurros ja teollisuuden rakennemuutos vaikuttavat nopeastikin siihen, millaisia investointeja eri puolille Suomea suunnitellaan.

Kun alueen mahdollisuuksia selvitetään ennakkoon, kunnat saavat tietoa esimerkiksi maankäytöstä, infrastruktuurista ja eri toimialojen yhteensopivuudesta. Eli kuntien näkökulmasta mahdollisia tulevia investointeja voidaan arvioida paremmin ja tehdä päätöksiä harkitummin.

9.    Kuka päättää, mitä teollisuutta alueelle voi tulla?

Maankäytöstä ja kaavoituksesta päättävät aina kunnat.

10.    Miten isot teollisuushankkeet vaikuttavat luontoon tai ympäristöön?

Jokainen hanke joutuu laatimaan tarkemmat ympäristövaikutusten arvioinnit mahdollisissa myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, jos jokin hanke siis joskus myöhemmin etenee. Suomessa ympäristövaikutukset arvioidaan tarvittaessa YVA-menettelyssä ja/tai muissa lupaprosesseissa.

11.    Onko alueelle jo tulossa kiinnostuneita yrityksiä?

Vetelissä, Kaustisella ja Toholammilla on kehitetty pitkään biokaasuhankkeita. Vaikka ne etenevätkin hitaasti, ne etenevät koko ajan. Halsualla on investointeja käynnissä ja suunnittelussa mm. sähköaseman rakentamisen ja akkuvarastojen luvittamisen osalta. Toholammilla on tehty yksi kaavoitusaloite datakeskukselle. Useat paikalliset yritykset ovat kiinnostuneita biohiilestä. Muutakin kiinnostusta on, mutta se on hyvin alkuvaiheessa. 

12.    Mitkä alat ovat kiinnostuneita alueesta?

Tällä hetkellä alustavaa kiinnostusta on ilmennyt biokaasusta, biohiilestä, sähkövarastoista, datakeskuksista ja uusiutuvien polttoaineiden valmistuksesta. 

13.    Luovatko nämä alat työpaikkoja seudulle?

Kun toimijoiden kanssa käydään tarkempia keskusteluja, voidaan selvittää työllistävyysvaikutukset tarkemmin ja esimerkiksi suosia sellaisia toimijoita, jotka tuovat työpaikkoja. 
Alustavasti voidaan todeta, että heikoin työllistävä vaikutus tällä hetkellä kiinnostusta ilmaisseista toimialoista on akkuvarastoissa ja suurin työllistävyys datakeskuksissa. 
Suomeen kohdistuu nyt harvinainen investointikiinnostus, jonka myötä on mahdollista päästä n. 20 vuotta kestäneestä talouden jumittumisesta ylös. 

14.    Suurimittakaavainen teollisuuden edistäminen voi herättää huolta kuntalaisissa. Miten tähän pitäisi suhtautua?

On luonnollista, että uusista teollisuudenaloista käydään keskustelua. Kuntien kannattaa ohjata toimijoita niin, että ne käyvät paljon ja avoimesti ja alusta asti keskustelua kuntalaisten kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaavoituksella ei valita toimijoita alueelle vaan kaavoittaminen on edellytys kunnan elinvoiman kehittämiselle. Alueesta voivat kiinnostua yhtä lailla perinteisemmät ja tutut teollisuuden toimijat kuin uudemmat ja enemmän perehtymistä vaativat. 

15.    Miksi kuntien pitää maksaa kaavoitus? Mikseivät kiinnostuneet toimijat tee sitä?

Kyse on yleiskaavoituksesta. Se on edullinen ja nimensä mukaisesti yleisen tason kaavoitus, jossa määritellään esimerkiksi, onko alue metsätalousvaltaista aluetta, asumisaluetta tai vaikkapa teollisuusaluetta. Varsinaiset toimijat ovat kyllä valmiita maksamaan oman alueensa kaavoituksesta, kun mennään tarkemmalle tonttitasolle ja tämä on normaali toimintatapa.  

Kyse on myös alueen hallittavuudesta. Yleiskaavoituksella voidaan varmistaa, että alueen teollisen kehittymisen edellytykset pysyvät hyvinä sen sijaan, että yksittäiset toimijat tekisivät itseään palvelevia ratkaisuja suoraan yleiskaavan ohi. 

16.    Onko kyse ohi menevästä buumista?

Tällä hetkellä on selvästi ylikuumentumista datakeskuksissa. 1-2 vuotta sitten buumi oli akkuvarastoissa. Sitä ennen se oli aurinkoenergiassa ja vedyssä, ja n. 5-10 vuotta sitten tuulivoimassa. Mediakin ruokkii tuntua siitä, että puhuttaisiin vain yhdestä asiasta. Tilanteen rauhoituttua jotkin hankkeet etenevät ja jotkin eivät. Kaustisen seudulla keskustelua käydään laajasti monien eri toimialojen kanssa – ei pelkästään “buumi”-alojen. Esimerkiksi biokaasutoiminta on edennyt Suomessa tasaisesti. 

17.    Tulevatko ulkomaiset pilaamaan Suomen luonnon ja viemään rahat?

Teollisuuskaavoituksen idea on nimenomaan saada sähköstä jalostettavien tuotteiden toimintaa jäämään Suomeen sen sijaan, että toimittaisimme vain energiaa ulkopuolelle, jossa sitten luodaan arvoa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomesta kiinnostuneiden investoreiden mannerjakauma on tasaisempi. Muissa maissa on tyypillistä, että yksittäinen alue korostuu, kuten Kiina, Lähi-Itä tai Yhdysvallat. Suomi kiinnostaa kaikkia mantereita, myös Eurooppaa. Kotimaista rahaa saisi silti olla investoinneissa enemmän, mutta tämä tilanne on ollut teollisuudessa aina.