1. Onko maaseudun teollistuminen tuhannen taalan paikka vai onko kaikki pilalla?

Paneelikeskustelussa suhtauduttiin käsillä olevaan momentumiin myönteisesti, mutta alueella pitää olla tahtoa ja kykyä vaatia, että haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman pieniä, ja että hyötyjä jää myös alueelle. Kysymyksen asettelua pidettiin provosoivana. 

2. Mitä tällainen muutos tarkoittaa alueen asukkaille? 

Jos osa suunnitelluista hankkeista toteutuu, alueella tapahtuu muutoksia muun muassa maankäytössä, liikenteessä, työmarkkinoilla ja palvelujen kysynnässä. On kuitenkin hyvä huomata, että kaikki suunnitteilla olevat hankkeet eivät toteudu. Hankkeiden toteutumisasteesta ei tässä vaiheessa ole mahdollista antaa varmaa arviota. Fingrid on esimerkiksi arvioinut, että alle 10 prosenttia sille tehdyistä liityntäkyselyistä johtaa toteutukseen. Liityntäkyselyt eivät kuitenkaan ole suoraan verrattavissa Kaustisen seudulla julkisuudessa esillä oleviin hankkeisiin. 

Kaustisen seutukunta pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että vuorovaikutusmahdollisuuksia hanketoimijoiden kanssa on enemmän kuin vain lainvaatimusten mukaisesti. Näin alueen asukkaat saisivat tavallista enemmän mahdollisuuksia osallistua muutoksesta käytävään keskusteluun.  

3. Kuka muutoksesta hyötyy? 

Suoria hyötyjä tulee maanomistajille, kunnille, hankkeisiin työllistyville henkilöille ja alihankkijoille sekä itse hanketoimijoille.  

Jos ajatellaan kysymystä laajemmin, suurimittakaavaisille hankkeille on tyypillistä, että hyödyt ovat globaaleja ja haitat paikallisia. Tämä on erittäin tärkeä huomio ja yksityiskohta, johon pitää pyrkiä vaikuttamaan. Hyötyjä voidaan jalkauttaa paikallisesti esimerkiksi pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien kautta, uusina yrittäjyysmahdollisuuksina, uusina työpaikkoina, verotuloina, välillisinä vaikutuksina elinkeinoihin ja hanketoimijoiden vastuunkantona alueen kehittämisestä. Nämä ovat asioita, joita tulee nostaa keskusteluun hanketoimijoiden kanssa säännöllisesti.  

Globaalista hyödystä voidaan todeta, että kyseessä ei ole kuitenkaan uusi asia. Lukuisat suuret ja arvostetut työllistymisalat Suomessa, kuten telakat, paperitehtaat, konepajat, vähittäiskauppa, hoivapalvelut, kemianteollisuus ja moni muu on osittain tai kokonaan ulkomaalaisomisteisia. Todennäköisesti yleinen toive olisi, että Suomeen tulevissa investoinneissa olisi enemmän kotimaista pääomaa, mutta suomalaiset ovat kovin varovaisia investoimaan. Toivottavasti näistä hankkeista saadaan kirstun pohjalle alkupääomaa, että suomalaisilla olisi jatkossa enemmän uskallusta investoida.  

Huom: Tämä vastaus sisältää paljon olettamuksia.  

4. Onko jotain sinnikästä väärinkäsitystä, johon panelistit ovat törmänneet? 

Panelistit eivät nostaneet tässä esiin muuta kuin datakeskusten vedenkulutuksen. Vedenkulutuksesta on lisätietoa toisen kysymyksen kohdalla. 

5. Voiko datakeskuksen dieselgeneraattoreita hyödyntää sähköverkon säätövoimana? 

Tätä on nostettu esiin aika ajoin. Suomessa kantaverkon toimintavarmuus on useimpiin muihin maihin verrattuna paljon korkeammalla tasolla. Fingridin mukaan verkon siirtovarmuus oli 99,99995 % vuonna 2024: https://www.fingrid.fi/kantaverkko/sahkonsiirto/sahkon-siirtovarmuus/

Näin ollen Suomen datakeskuksissa ei olisi tarvetta investoida niin paljoa varageneraattoreihin kuin muissa maissa. Lisäksi, jos jokin määritellään varavoimaksi, se ei voi olla muussa käytössä - silloinhan se ei olisi välttämättä käytettävissä varavoimana tarpeen iskiessä.  

Yksi viime aikoina enemmän keskusteluun noussut vaihtoehto on, että datakeskuksen läheisyyteen kaavoitetaan paikka myös moottorivoimalalle. Moottorivoimala toimii todennäköisimmin kaasulla, joka voisi olla myös paikallista biokaasua. Moottorivoimala ei olisi datakeskuksen varavoimala vaan alueellinen voimala, josta datakeskus saa varavoimaa tarvittaessa. Sama voimala voi myös tuottaa sähköä verkkoon ja näin osallistua verkon tasapainottamiseen, mihin Suomessa on tarvetta. Esimerkiksi Lahdessa ja Porissa on tällaista kehitystä käynnissä. Tästä koetamme ottaa mallia myös Kaustisen seudulla.

Näistä lähteistä voi lukea lisää aiheesta:
HS: Sähkön säätövoimasta tuli kriittinen kysymys ja nyt voimalarakentajia putkahtaa markkinoille
YLE: Lahteen suunnitteilla oleva datakeskus sekä kuluttaisi että tuottaisi sähköä 

6. Onko näissä datakeskuksissa ja muissa suurhankkeissa naistyöpaikkoja? Miten niitä voisi lisätä? 

Tämä kysymys on ehkä enemmän yhteiskunnallinen kuin aluetaloudellinen. Voimme pyrkiä alueellisesti viestimään tulevista työllisyysmahdollisuuksista sukupuolesta riippumatta.  

7. Mikä on datakeskuksen geopoliittinen merkitys, että sellainen on juuri Suomessa? 

Joissakin keskusteluissa on vilahtanut se, että länsimaiset investoinnit Suomessa lisäisivät näiden maiden halua huolehtia siitä, että heidän investointinsa pysyvät turvassa. Tässä uutisessa asiaa on käsitelty mm. huippuasiantuntija Mikko Hyppösen haastatelun pohjalta: Asiantuntija: datakeskukset itärajan lähellä parantavat Suomen turvallisuutta.

8. Mikä on asiallinen korvaus maasta? 

Aihe jakautuu kahteen eri osa-alueeseen – hankealue ja siirtolinjat.  

Hankealue: Hankealueen korvaus on maanomistajan ja hanketoimijan välinen sopimus. Maanomistajan ei tarvitse tehdä sopimusta, jos ei koe ehtoja mieleisekseen.  

Siirtolinjat: Siirtolinjojen hankinta perustuu lunastuslakiin. Siitä keskusteltiin tilaisuudessa. Korvaustaso on laissa määritetty. Paikalla olijoiden keskuudessa korvaustasoon vaikutti kohdistuvan kritiikkiä. Lunastuslaki löytyy täältä: https://www.finlex.fi/en/legislation/collection/2025/520 

9. Kuinka paljon datakeskus käyttää vettä? 

Suomessa datakeskusten vedenkäyttö on vähäisempää kuin lämpimissä maissa. Lämpimissä maissa vettä kuluu jäähdytykseen. Suomessa jäähdytys toimii suuren osan vuodesta hyödyntäen kylmää ilmaa. Veden käyttöä kuitenkin on ja siitä saa tarkemman käsityksen, kun hanke edistyy suunnittelussa ja datakeskuksesta tehdään vesi- ja energiataseselvitys. Yksikään Kaustisen seudun alueen hanke ei ole vielä niin pitkällä, että vesitaseselvitys olisi tehty.  

Forssasta löytyy esimerkki, jossa datakeskuksen arvioitu vedenkäyttö on 31 000 m3 vuodessa: https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Forssan_datakeskuksen_YVA-selostus.pdf 

10. Miten saadaan suurhankkeiden hyödyt jäämään alueelle? 

Kase Parks -hankkeessa tutkitaan teollisuusalueiden ekosysteemejä ja luodaan mahdollisuuksia toisistaan hyötyville toimialoille, mikä lisäisi myös alueellista vaikuttavuutta.  

Kasvun Pilarit -hankkeessa rakennetaan suoria yhteyksiä paikallisista pk-yrityksistä suurille ostajille.  

Kase Vipuu! -hankkeessa parannetaan alueen yritysten osaamista, jotta ne voivat paremmin tarjota palveluitaan suurhankkeisiin, joissa vaatimustaso on korkea.  

11. Mitä eroa on Suomen ja Irlannin energiajärjestelmillä - onko meille vaarana käydä, kuten Irlannille sähkön hinnan suhteen? 

Tässä joitakin tietoja maiden energiajärjestelmistä: 

• Irlannin tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa hiilidioksidineutraalin sähkön osuus oli 96 % vuonna 2025. Termeissä ja laskentatavoissa on eroa, mutta joka tapauksessa Suomi on tässä siirtymässä paljon edellä. 
• Irlannin sähköntuotanto on hyvin maakaasuriippuvaista ja hintataso määrittyy maakaasun hinnan myötä. Suomessa kaasun käyttö väheni paljon Venäjän hyökkäyssodan alettua vuonna 2022.  
• Irlannin sähkönkulutus on n. kolmannes Suomen vastaavasta.  
• Suomella on vahvat siirtoyhteydet naapurimaihin, joissa tuotetaan paljon vesivoimaa. Irlannilla on yhteys Ison-Britannian saarelle, mutta sieltäkään ei ole yhtä paljon ja yhtä edullista sähköä saatavilla kuin Suomella on naapureiltaan.  

Irlanti on erilainen markkina, mutta sen onnistumisista ja epäonnistumisista kannattanee ottaa oppia, koska kysynnän nopea kasvu on tapahtunut siellä Suomea aiemmin.  

Lähteitä:
Energiateollisuus: Sähköntuotanto
FingridLehti: Irlanti investoi merituulivoimaan
Energiauutiset: Datakeskuskeskustelu kuohuaa — Miksi Irlannissa sähkön hinta ottaa hittiä ja Suomessa tilanne on toinen?

12. Miksi ei maksimoida hukkalämmön käyttöä kaukolämpöverkoissa? 

Maaseutualueille sijoittumista harkitsevat datakeskukset ovat yleensä kokoluokaltaan 50 megawatista ylöspäin. Kaustisen seutukunnan suurin kaukolämpöverkko on Kaustisella. Sielläkin kaukolämpöverkon koko on vähemmän kuin 20 % tuollaisesta datakeskuksesta. Lisäksi datakeskus tuottaa lämpöä ympäri vuoden ja kaukolämpöverkko taas ei tarvitse kovin suurta tehoa kesäaikaan. Siksi kannattaa miettiä muitakin mahdollisuuksia lämmön hyödyntämiseen. Näitä tutkitaan Kase Parks -hankkeessa.  

13. Paljonko sähköverkkoihin joudutaan käyttämään rahaa? 

Fingridillä on käynnissä 5,2 miljardin kehittämissuunnitelma vuoteen 2035 asti. Kehittämissuunnitelmaa päivitetään noin kerran vuodessa. Kehittämissuunnitelmaa tehdessä arvioidaan tulevaa sähkön kulutusta ja tuotantoa. Vuosina 2020-2024 investoinnit ovat olleet n. 1,5 miljardia euroa. Koko maan kantaverkkoinvestointien summaa ei pidä tulkita Kaustisen seudun hankkeiden aiheuttamaksi kustannukseksi.

Fingrid on tunnistanut visiossaan erilaisia skenaarioita, mitkä alat tulevat tarvitsemaan sähköä. Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä näistä skenaarioista olisi toteutumassa Sähköä dataksi -skenaario. On hyvä, että kantaverkkoyhtiö on tunnistanut erilaisia tarpeita. Kaikissa visioissa sähkön kulutuksen on arvioitu kasvavan, joten kyseessä ei ole täysin odottamaton tilanne. 

Lähteet: 
Fingrid: Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2026-2035
Fingrid: Fingridin sähköjärjestelmävisio vuodelle 2040

Sähköverkon näkökulmasta olisi hyödyllisempää, että hankkeet sijoittuvat nimenomaan niille alueille, joissa tuotantoa on. Tällöin sähkö käytettäisiin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla eikä suuria siirtolinjoja Etelä-Suomeen tarvittaisi niin paljoa.  

14. Ovatko pohjavedet turvassa? 

Kase Parks -hankkeessa on teetetty Kaustisen seutukunnan 8 eri alueesta esitutkimukset, joissa on tunnistettu pohjavesialueet. Kunnat voivat käyttää näitä tietoja kaavoituksissaan ja pyrkiä ohjaamaan rakentamista sitä kauemmaksi pohjavesialueesta, mitä kriittisemmästä hankkeesta on kyse. Esitutkimukset löytyvät täältä: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/omat-hankkeet/kase-parks-bio-ja-digitalouden-uudet-ekosysteemit/kase-parks-hankkeen-tuotokset/

15. Minkälainen Kaustisen seutu voisi olla vuonna 2040? 

Panelistien toiveen mukaan alueella on toteutunut elinvoimaa parantavia hankkeita, mutta ympäristöä kunnioittaen. Alueella asuu onnellisia ihmisiä ja kuntia on yhtä paljon kuin tänäkin päivänä.  

16. Mitä päätöksiä pitää tehdä nyt, että isovanhemmat olisivat ylpeitä ja lapsenlapset kiitollisia? 

Paneelikeskustelun mukaan tavoite on huolehtia tasapuolisesti siitä, että alueella on työtä, elinvoimaa ja samanlaisia maaseudun arvoja kuin nykyäänkin.  

17. Mitä säätövoimaratkaisuja voi tulevaisuudessa olla? 

Moottorivoimalat ovat yksi hyvä ratkaisu. Sellainen on valmistunut Tornioon ja kehitteillä Lappeenrantaan. Lisäksi on useita varhaisemman vaiheen suunnitelmia. Moottorivoimala voisi olla hyvä ratkaisu useimpien kantaverkon sähköasemien yhteyteen. Lahdesta löytyy esimerkki, jossa datakeskushankkeen yhteydessä kehitetään myös säätövoimaratkaisua:https://yle.fi/a/74-20242956 

Akkuratkaisuja on valmistunut paljon ja kehitteillä vielä enemmän. Ne pohjautuvat useimmiten litiumakkuihin. Tällä hetkellä valmistuvat akkuprojektit voivat säilöä energiaa 2 tunniksi, lähitulevaisuudessa valmistuu 4 tunnin akkuja ja Kaustisen seutukunnan alueelle on luvitettu 6 ja 8 tunninkin akkuja. Tarvetta on lisäksi vielä pidemmille, jopa vuorokausien tai viikon mittaisille varastointijaksoille. Tällaiseen esimerkiksi painovoimainen energiavarasto on hyvä. Voit lukea lisää erilaisista energiavarastoratkaisuista Kase ESSI -hankkeen sisällöistä: https://kaustisenseutu.fi/kaustisen-seutukunta/hanketoiminta/paattyneet-hankkeet/kase-essi/ 

18. Miten turvataan työvoiman saatavuus sekä perinteisillä että suurhankkeissa syntyvillä toimialoilla? 

Kase Parks -hankkeessa luodaan yhteistyötä suurhankkeiden ja koulutusorganisaatioiden välille. Samoin on tehty esimerkiksi Biokaasuklinikka- ja Tuokes1 ja 2 -hankkeissa. Kase Vipuu! -hankkeessa autetaan alueen yrityksiä parantamaan osaamistaan.  

19. Olisi mielenkiintoista kuulla lisää maanpuolustuksellisesta näkökulmasta. Jos tällaista merkittävää kriittistä infraa rakennetaan ja sähköstä/datasta hyödytään myös Suomen rajojen ulkopuolella, vaikuttaako tämä tahtotilaan puolustaa aluettamme tehokkaammin kriisitilanteessa? 

Tällaisiakin uutisia on ollut, että näin voidaan olettaa: https://www.tivi.fi/uutiset/a/5fbb1e96-050a-44ac-9a28-3c75dae9b861 

20. Kuinka paljon uusia pysyviä työpaikkoja kaikki suunnitellut hankkeet yhdessä tuovat Kaustisen seutukunnalle – ei rakennusaikana vaan pysyvästi? 

Jos kaikki hankkeet toteutuisivat, työpaikkojen määrä on yli 500. Tähän ei ole laskettu välillisiä työpaikkoja, joita on tyypillisesti, hankkeesta riippuen, 1-5-kertaisesti suoriin työpaikkoihin verrattuna. Kaikki hankkeet eivät toteudu. On kuitenkin mahdollista, että oman alueen työvoima ei riitä. Arvio perustuu eri toimialoilla käytettyihin työllisyysvaikutuslukuihin. Arviot muuttuvat aika ajoin, kun uusia hankeuutisia julkaistaan tai käynnissä olleita hankkeita kutistetaan tai lopetetaan.  

21. Kuinka paljon verotuloja hankkeista arvioidaan jäävän Kaustisen, Vetelin, Halsuan ja muiden seudun kuntien käyttöön vuosittain? 

Tässä varovaisia, pelkistettyjä suuntaa antavia laskelmia.  

1. Jos hankkeista toteutuisi 20 %, se olisi n. 100 suoraa työpaikkaa ja vähintään toiset 100 välillistä työpaikkaa. Jos näistä työntekijöistä vähintään kolmannes asuisi alueella ja ansaitsisivat keskimäärin 50 000 euroa vuodessa, tästä tulisi verotuloa alueelle vuosittain 300 000 euroa.  

2. Jos käytetään samaista 20 % toteuma-astetta ja hankkeista olisi puolet tuulivoimaa ja puolet datakeskuksia, tämä tarkoittaisi n. 83 tuulivoimalaa. Yhden tuulivoimalan kiinteistöverotuotto on laskettu usein 20 000 eurolla per vuosi, joten kiinteistöverotulo voisi olla noin 1 660 000 euroa vuosittain. Toinen puolikas olisi 100 megawatin datakeskus. Yleensä 100 megawatin datakeskus tarkoittaa n. yhden miljardin investointia. Investointi kohdistuu pääasiassa kiinteistöön ja palvelimet lasketaan erikseen. Kiinteistövero muodostuu juuri kiinteistöosasta ja voi olla näin ollen hyvinkin merkittävä, esimerkiksi 500 000 euroa vuodessa.  

Hankeaihioissa on paljon myös akkuvarastoja, biokaasulaitoksia ja aurinkovoimaloita.  

3. Yksi vähemmän huomiota saava tulovaikutus on alueellisen ostovoiman lisääntyminen. Kun suorien ja välillisten työpaikkojen myötä alueen toimeliaisuus lisääntyy, alueella asuvilla ihmisillä on enemmän ostovoimaa. Tämä lisää paikallisten yritysten myyntiä ja kertautuu jälleen heidän työntekijöidensä palkkaverotuksen kautta ja arvonlisäverona. Arvonlisävero menee kuitenkin valtiolle, mikä on hyvä tiedostaa. Työntekijöiden kunnallisvero jää alueelle. Arvioidaan tämä samoja yläpuolisia toteutumisprosentteja käyttäen 100 000 euroksi.  

Varovaiset laskelmat olisivat näin ollen 2 560 000 euroa vuosittain. Kiinteistöverosta on vielä huomautettava, että se on alkuvaiheessa enemmän ja pienenee kiinteistön arvon laskiessa. Eli alkuvuosina verotulo olisi suurempi, ja tuo 2 560 000 euroa on pitkän ajan keskiarvo. 

On tärkeää huomioida, että hankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia ja tässä on käytetty keskimääräisiä lukuja. Esimerkiksi biokaasulaitos tai akkuvarasto ovat hyvin erilaisia verovaikutuksiltaan.  

22. Kuinka suuri osa hankkeiden rahavirrasta jää paikallisille yrityksille ja yrittäjille? Onko tästä laskelmia? 

Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke on hankkinut Kaustisen seutukunnan alueen yrityksiltä palveluita 45 miljoonalla eurolla. Keliber hankkii vielä enemmän palveluilta muutamalta pääurakoitsijalta. Näiden urakoitsijoien alueelle tekemät hankinnat eivät ole tiedossa - ne voivat olla enemmän kuin Keliberin itse paikallisille tekemät hankinnat.  

23. Mitä nämä hankkeet maksavat kunnille ja kuntalaisille infrastruktuurina – tiet, sähköverkot, kaavoitus, kunnallistekniikka, palvelut ja mahdolliset uudet investoinnit? 

Kunnat ovat varanneet yleiskaavoitukseen n. 20 000-100 000 euroa per kunta. Tarkempi kaavoitus on hanketoimijan vastuulla ja ne vastaavat kustannuksista. Yleensä ne myös korvaavat kunnalle kunnan työntekijöiden tekemästä työstä näissä kaavoitusprosesseissa.  

Päätiet eivät kuulu kunnalle vaan Väylävirastolle. Pienemmän tieverkoston tarpeelliset parannustoimet ovat hankekohtaisia ja niistä sovitaan erikseen. Esimerkiksi tuulivoimahankkeissa toimijat ovat yleensä tehneet tienparannustoimia omalla kustannuksellaan.  

Jos toimijalle tehdään esimerkiksi uusi sähköliittymä, sen kustannukset muodostuvat pitkälti Energiaviraston valvomana. Kyseisen alueen paikallinen sähköverkkotoimija tai Fingrid myy liittymän toimijalle oman, Energiaviraston valvoman, hinnastonsa mukaisesti.   

24. Kuinka paljon maa-alaa kaikki suunnitellut tuuli-, aurinko-, kaivos-, teollisuus- ja energiainvestoinnit yhteensä tarvitsevat? 

Julkisten hanketietojen mukaan hankkeiden yhteensä käyttämä pinta-ala olisi noin 2 000 – 4 700 hehtaaria. Hajonta on iso siksi, että tiedoissa ei aina kerrota tarkasti, onko kyseessä suunnittelualue vai varsinainen rakennettu ala. Esimerkiksi tuulivoima-alueet ovat laajoja suunnittelualueita, mutta niissä rakennetaan vain murto-osa alueesta. Aurinkovoima puolestaan on melko peittävää ja siinä suunniteltu ala ja käytetty ala ovat lähempänä toisiaan. Kokonaispinta-alan arviointiin on käytetty tekoälyä.  

Kaustisen seutukunnan viiden kunnan kokonaispinta-ala on noin 2 486 km². Arvion yläraja vastaa noin 1,9 prosenttia tästä pinta-alasta, mutta se ei tarkoita, että vastaava osuus seutukunnasta rakennettaisiin tai menettäisi nykyisen käyttötarkoituksensa. Tarkempi arvio edellyttää hankekohtaisten suunnitelmien, päällekkäisyyksien ja tosiasiallisesti käyttöön otettavien alueiden tarkastelua.  

4 700 hehtaaria olisi ehdoton maksimi, jos kaikki hankkeet toteutuisivat. Kaikki hankkeet eivät toteudu. Ylemmissä vastauksissa on käytetty arviota, että 20 % hankkeista toteutuu.  

25. Miten varmistetaan, ettei teollistuminen syrjäytä maa- ja metsätaloutta tai vaikeuta maatilojen toimintaa? 

Kaustisen seutukunnan alueella maa-alueet ovat usein yksityisten maanomistajien hallussa. Kunnat eivät omista paljoa maata. Nämä yksityiset maanomistajat ovat joissakin tapauksissa myös maa- ja metsätalouden harjoittajia, joten ainakin heillä on intressinä huolehtia siitä, ettei heidän muu elinkeino kärsi maakauppojen tai maavuokrien aiheuttamista mahdollisista muutoksista.  

26. Miten maanomistajien ja naapureiden asema turvataan silloin, kun suuri hanke muuttaa pysyvästi alueen käyttöä ja arvoa? 

Mitä lähempänä henkilö on hanketta, sitä enemmän hänellä on vaikutusmahdollisuuksia alueen käyttöön. Lähes kuka tahansa voi ottaa suuriin hankkeisiin kantaa luvitusprosessien eri kuulemisvaiheissa. Joissakin tapauksissa kannanottomahdollisuudet ovat rajatummalla ryhmällä, mutta yleensä aina vähintäänkin rajanaapurilla. Kaustisen seutukunta pyrkii omalta osaltaan siihen, että alueen hanketoimijat olisiva vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa enemmän kuin vain lain vaatimissa vaiheissa.  

27. Miten arvioidaan kaikkien hankkeiden yhteisvaikutukset? Riittääkö yksittäisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi, kun alueelle tulee samanaikaisesti useita suurhankkeita? 

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee YVA-asetuksen (277/2017 3 § ja 4 §) mukaan kertoa tiedot arvioitavan hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Yhteisvaikutuksissa tulee arvioida mm. luonnon monimuotoisuus, pohjavesi, vesistökuormitus, liikenne, maisema, melu, sähköverkon kapasiteetti ja maankäyttö. 

Suurempi osa hankkeista jää toteutumatta kuin toteutuu, mikä voi vaikeuttaa yhteisvaikutusten arviointia, mutta ei poista yhteisvaikutusten arvioinnin tarvetta.  

28. Kuka vastaa kustannuksista ja ennallistamisesta, jos jokin hanke lopetetaan tai yritys menee konkurssiin? 

Jos hanketta suunnitellaan vuokratulle maalle, kuten usein on kyse, maanomistajalla on iso vastuu sopimuksen yksityiskohtien tarkastelussa. Hyvässä hankkeessa vuokrasopimuksessa määritellään vakuudet, joilla varmistetaan rakennelmien purkamisen edellytykset, vaikka yritys ei olisi enää olemassa. Kaustisen seutukunta kannustaa maanomistajia tarkkuuteen vuokra- ja kauppasopimuksissa. Suosittelemme maanomistajille lakiavun hyödyntämistä.  

Vakuusrahan laittaminen sivuun ei ole uusi asia, vaan näin toimitaan paljon pienemmissäkin hankkeissa, kun halutaan varmistaa, että toteuttajalla on riittävästi kykyä viedä hanke loppuun.  

29. Miten varmistetaan, että pohjavedet, vesistöt, metsät ja luonnon monimuotoisuus säilyvät myös siinä tapauksessa, että hankkeita toteutetaan paljon samalle alueelle? 

Vaikka hankkeita olisi paljon suunnitteilla samalla alueella, jokaisen on kuitenkin selvitettävä omat vaikutuksensa ympäristöön. Myös yhteisvaikutusten arviointi kuuluu hanketoimijan selvitysvelvollisuuksiin. Viranomainen voi vaatia sijoituspaikan muuttamista, jos riski kasvaa suureksi. Myös asukkaat voivat nostaa huolia esiin luvitusprosessien aikana.  

30. Millaista teollisuutta Kaustisen seudulle oikeasti halutaan – ja onko olemassa hankkeita, joille sanotaan ei? 

Kunnat päättävät kaavoituksesta. Seutukunnan suhtautuminen hankkeisiin on, että ensisijaisesti erilaiset hankkeet pyritään näkemään mahdollisuuksina. Hankkeen edetessä nähdään paremmin, onko se seudulle sopiva. Akkuvarastohankkeita on täytynyt jo tarkastella vähän kriittisemmin, jotta ne eivät vie liikaa kapasiteettia sähköverkosta tai sijoitu siten, että ne tukkivat muita kehitysmahdollisuuksia. Kuntien käynnistämät yleiskaavoitukset perustuvat osittain akkuvarastohankkeiden hallittavuuteen. Myös sellaisiin hankkeisiin suhtaudutaan nihkeästi, joissa sijoittajan kotimaahan liittyy geopoliittisia riskejä.  

31. Miten varmistetaan, että Kaustisen seudusta ei tule vain muualla toimivien yritysten tuotantoaluetta, vaan tänne syntyy myös paikallista yritystoimintaa, osaamista ja jalostusarvoa? 

Kase Parks -hankkeessa luodaan yhteistyötä suurhankkeiden ja koulutusorganisaatioiden välille. Samoin on tehty esimerkiksi Biokaasuklinikka- ja Tuokes1 ja 2 -hankkeissa. Kase Vipuu! -hankkeessa autetaan alueen yrityksiä parantamaan osaamistaan. Näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan positiivisia paikallisia vaikutuksia.  

32. Mitä tapahtuu, jos sähköä paljon kuluttava teollisuus lisääntyy nopeasti mutta työpaikkoja syntyykin odotettua vähemmän? Onko tästä tehty riskilaskelma?  

Ylempänä esitellyt verokertymälaskelmat on tehty pessimistisillä oletuksilla. Jos työpaikkoja syntyisikin odotettua vähemmän, se tietysti vähentäisi saavutettua elinvoimaa ja toimeliaisuutta. Kaikki teollisuus pyrkii automatisoimaan toimintoja ja vähentämään työpaikkoja - energiaintensiivinen teollisuus ei ole tässä poikkeus.  

33. Kuka lopulta päättää, millaisen muutoksen Kaustisen seutu ottaa vastaan: sijoittajat, kunnat, seutukunta vai kuntalaiset?  

Sijoittajat päättävät, ovatko kiinnostuneita alueesta sijoittumiskohteena.  

Kunnat päättävät, miten reagoivat sijoittujien kaavoitusaloitteisiin ja muihin luvitushakemuksiin.  

Kaustisen seutukunta välittää tietoa sijoittajille, kunnille ja kuntalaisille sekä tutkii hankkeiden vaikutuksia alueen elinvoimaan.  

Kuntalaiset voivat ottaa kantaa suurhankkeiden luvituksiin lakisääteisissä vaiheissa. Kaustisen seutukunta pyrkii omalta osaltaan lisäämään keskustelua, jotta keskustelu ei keskittyisi vain lakisääteisiin vaiheisiin.  

34. Kun kaikki suunnitellut hankkeet katsotaan yhtenä kokonaisuutena, mikä on Kaustisen seudun oma tavoite ja millä konkreettisilla ehdoilla olemme valmiita ottamaan tämän muutoksen vastaan?  

Seutuorganisaatiota kiinnostaa, onko muutoksella positiivisia vaikutuksia alueen elinvoimaan.  

35. Voitteko nimetä kolme asiaa, joista Kaustisen seutu ei ole valmis tinkimään, vaikka niiden vuoksi jokin suuri investointi jäisi toteutumatta? 

Kaustisen seutu ei ole valmis tinkimään paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksista, elinympäristön ja kulttuuriperinnön pitkäaikaisesta arvosta eikä siitä, että investointien tulee aidosti vahvistaa alueen omaa elinvoimaa, turvallisuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.