Kaustisen seutukunnan tehtävänä on kehittää yhteistä aluettamme paremmaksi paikaksi elää ja asua. Seutukunnan työn kautta lisätään alueen elinvoimaa ja hyvinvointia. Seutukunta palvelee ja neuvoo Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Toholammin ja Vetelin yrityksiä, toteuttaa ja rahoittaa hankkeita, kehittää  kuntien yhteisiä toimintoja ja edistää alueen työllisyyttä. KehittämisjohtajaPetri Jylhä on tyytyväinen toiminnan kehittymiseen, sillä kasvavassa tiimissä on seudun kehittämiseen vahvasti innostuneita ja sitoutuneita osaajia. 
- Tiimissämme on kova tekemisen meininki! Meillä on vahva tahto kanavoida elinvoimaa ja hyvinvointia koko alueelle yhteistyöverkostojemme ja hankkeiden avulla. Tärkeää on vipuvaikutusten hyödyntäminen – kun laitamme vaikkapa hankkeeseen pienen osan omaa resurssiamme, oli se sitten kuntien rahoitusta tai työpanostamme, saamme paljon suuremman osan takaisin. 

Kaustisen seutukunnasta halutaan ensimmäinen älyseutukunta, eli Suomen paras ja kattavin huippunopeiden liikenneyhteyksien maaseutualue, sekä Euroopassakin ainutlaatuinen langattomien ja kiinteiden ratkaisujen alueellinen testialusta vuonna 2023.   
- Nopeissa 5G -yhteyksissä halutaan olla maaseutualueiden ykkönen, kertoo Kase Smart Countryside 5G Scout -hankkeen projektipäällikkö Jarno Peltola.  
Etätyö on uusi normaali, ja hyvät yhteydet mahdollistavat entistä useammalle asumisen viihtyisällä ja turvallisella maaseudulla.  
- Paremmat ja tehokkaammat yhteydet mahdollistavat myös uusia sähköisiä palveluja esimerkiksi terveydenhuollon tarpeisiin. 
 

Liikennepalveluita tarvitaan. Kaikilla on oikeus harrastaa, nähdä kavereita ja sukulaisia, käydä kaupassa ja luontopolulla ja matkailla. Liikennepalveluiden tarvitsijamäärät kasvavat alueella  lähivuosina. Yhteistyössä Soiten ja sivistystoimien kanssa halutaan luoda kuljetuspalveluita, joiden avulla jokainen pystyy nauttimaan maaseutuelämästä, oli autoa tai ei.   
Koulukuljetukset ja sote-kuljetukset halutaan avata kaikkien käyttöön. Miltä kuulostaisi kymmenen minuutin välein Kaustiselta Kokkolaan lähtevä kuljetus? Näin tapahtuu tälläkin hetkellä, mutta tuossa kuljetuksessa istuu yksi henkilö, eivätkä muut tästä mahdollisuudesta edes tiedä.   
- Avataan yhteisistä varoista ostettuja liikennepalveluita mahdollisimman monen  käyttöön, ja lisätään tähän vielä yhteisölliset kimppakyydit. Näin syntyy maaseutu, jossa pääsee kätevästi osallistumaan tavalliseen arkeen – tasa-arvoisesti, kertoo Kyytiin2 -hankkeen projektipäällikkö Tomas Luoma.   

Kaustisen seutukunnasta on tulossa Suomen suurin tuulivoimakeskittymä. Tämä ja muut  valmisteilla olevat suurhankkeet edistävät alueemme kasvua ja elinvoimaa. KASE Kasvuohjelma –hankkeen projektipäällikkö Timo Pärkkä kertoo, että suurhankkeiden investointiarvo on jopa 1,5 miljardia euroa. Pärkän mukaan perusajatuksena on tukea alueemme kuntia ja yrityksiä tulevaisuuteen valmistautumisessa. 
- Haluamme vahvistaa alueemme yritysten osaamista ja kykyjä vastata näiden uusien suurhankkeiden tuomiin haasteisiin. 
Uusiutuva energia tuo työtä ja toimintaa alueelle. Suurhankkeet ja niiden miljardiluokan investoinnit tarjoavat investointiaikana satoja työpaikkoja. Alueelle syntyy samalla uusia yrityksiä.  
- Haluamme auttaa sekä uusia että olemassa olevia yrityksiä kehittymään.  
 

Kaustisen seutukunta tukee alueen kuntien digiloikkaa kehittämällä kuntien yhteisen alueellisen digistrategian, joka pyrkii säästämään resursseja kunnissa, ja varmistamaan tasapuolisesti saavutettavat palvelut kaikille älykkäästi digitaalisella Kaustisen seudulla. Asukkaita ja asiakkaita palvellaan mahdollisimman hyvin asuinkunnasta riippumatta. Se on Kaustisen seudun kuntien yhteinen visio uudessa digistrategiassa.  
Seudullisen digistrategian toteuttaminen vaatii digitalisaation lisäksi muutosta ja uudistumista. Työ on jo aloitettu työpajoissa, joissa paistoi vahva halu kehittää seudullista yhteistyötä ja lisätä kuntien digitalisaation tasoa. 
- Haastavan kevään jälkeen kunnissa halutaan selvästi mennä eteenpäin, ja ottaa käyttöön  toimivia sähköisiä ratkaisuja ja toimintatapoja, sanoo Kuntadigi –hankkeen projektipäällikkö Tytti Pohjola.