KASE HUOVA -hanke on kuvattu tarkemmin hankesuunnitelmassa . Käytännön tarkoituksena on kartoittaa seudullisen valmiuden ja varautumisen tila sekä kehitystarpeet. Kartoituksessa käyvät ilmi nykyiset riskit ja varautumisen pullonkaulat sekä kriittiset riippuvuudet.

Hankkeessa huomioidaan alueen erityisvahvuudet ja niiden potentiaali – erityisesti biokaasuekosysteemin osalta - ja hyödynnetään digitalisaation osaamista sekä olemassa olevia hankkeita, koska käytännössä kaikki suunnittelu ja tiedonkulku on nykyaikana digitaalista.

Hankkeessa huomioidaan esiin nousevat ideat ja kartoituksen pohjalta esiin tulevat mahdolliset jatkohankkeet tai jatkojalostusideat.

Tiedotus- ja kommunikaatiotoimintaa asukkaiden, yritysten, kolmannen sektorin ja alueen kuntien välillä ylläpidetään koko hankkeen toiminta-ajan. Tarvittaessa voidaan edistää mahdollisuuksien mukaan myös koulutus- ja valistustoimintaa. Seutukunnan viisi kuntaa ovat keskeinen kohderyhmä.

Kaikki yllä mainittu on tarkoitus toteuttaa kiinteässä yhteistyössä, jonka tuloksista eri toimijat pääsevät jatkossa hyötymään.

Hankkeen aihepiiri on laaja, joten fokuksen säilymiseksi on tehty rajausta. Valmiuden ja huoltovarmuuden tilanteen koordinaation lisäksi keskitymme seutukunnan hankekokonaisuuksien puitteissa seuraaviin:

• Energia/lämpö - käytännössä sähkö
• Digitalisaation edistäminen ja varmistaminen (kyberuhat)
• Vesihuollon asiat mahdollisuuksien mukaan
• Elintarviketuotannon jatkuvuus

Hanke etenee kolmessa vaiheessa;  

Vaihe 1 on selvitys- ja kartoitusvaihe, jossa alueen varautumisen nykytila sekä toimijakenttä selvitetään etenemisen pohjaksi.   

Vaihe 2 on suunnittelu- ja laatimisvaihe, jossa yhteinen alueellinen valmiussuunnitelma alkaa muodostua vaiheen 1 perusteella, ja mahdollisia jatkohankkeita voidaan alkaa pohjustaa.

Vaihe 3 on viimeistely- ja käyttöönottovaihe, jossa tuloksia saadaan käytäntöön, ja hanke voidaan palastella monistettavaksi muilla alueilla.

Huomioonotettavat kansalliset ja kansainväliset asiat:

Henkilöiden, kiinteistöjen ja materiaalin varausjärjestelmät (mm. VAP ja ATV) silloin kun ne vaikuttavat alueelliseen varautumiseen ja siltä osin kuin tietoja saadaan käyttöön.

EU-tason direktiivien (NIS2 ja CER) eteneminen ja vaikutus tilanteeseen sitä mukaa, kun tietoa näistä ilmenee.

NATO siviilivalmiuden vaikutuksen seuraaminen jäsenyyden astuessa voimaan ja asian edistyessä.

OSATAVOITTEENA SEUDULLINEN VARAUTUMISSUUNNITELMA

Yhtenä tuotoksena hankkeessa laaditaan alueellinen varautumissuunnitelma ja tämän osa-alueena kuntien yhteinen valmiussuunnitelma häiriötilanteiden varalle. Tämän pohjalta varautumisen tilannekuva selvenee oleellisesti ja sen pohjalta voidaan rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta.