Vetelin Tunkkarilla sijaitsevan Leponiemen maatilan maita on raivannut ja viljellyt sama suku  vuodesta 1888 saakka. Maatilan töitä tehtiin ensin torppareina, ja sitten itsenäisinä tilallisina vuodesta 1927 alkaen. Leponiemen nykyinen isäntä Antti Leponiemi edustaa tilan viidettä sukupolvea.   
Paikan nimeen liittyy tietysti tarina. Kaunis paikka muistutti kylän pappia toisesta paikasta Keski-Suomessa, ja niin pappilan isäntärengistä ja samalla koko paikasta tuli Leponiemi.  
Nykyään Leponiemen mailla laiduntaa noin 50 komeaa ylämaankarjan, Highland cattlen, yksilöä. Emolehmiä on parikymmentä. Ylämaan karja on vanha alkukantainen karjarotu, joka on sopeutunut ympärivuotiseen ulkokasvatukseen. Paksun nahan ja kaksinkertaisen turkin ansiosta rotu pärjää kovissakin pakkasissa.  
Eläimet ovat luonnostaan jalostuneet selviytymään karun maaperän antimilla, ja tuottamaan niukasta rehusta riittävästi maitoa vasikoilleen.  
- Ylämaan karja on tervettä ja pitkäikäistä. Meillä ei ole ollut tarvetta käyttää antibiootteja eläinten hoitamiseen, Leponiemi kertoo. 
Karja laiduntaa ulkona ympäri vuoden, eikä se kaipaa ihmisen hoitoa jos puitteet ovat muuten kunnossa.  
- Kunhan tilaa on riittävästi, ja katos suojaksi.  

Leponiemen tila on Antti Leponiemelle ja hänen perheelleen sekä yritys että koti. Vaimo työskentelee Kaustisella yläkoulun opettajana. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi lasta. Ennen Vetelin maalaismaisemiin asettumista ehdittiin katsoa elämää muuallakin, Oulussa ja Pietarsaaressa. 
- Maalla on rauhallista ja turvallista, täällä meillä on hyvä olla, hän toteaa.  
Tilalla siirryttiin luomuun viitisen vuotta sitten. Leponiemen mukaan luomu sopii hyvin ylämaankarjan kasvatukseen, ja sillä saa tuotannolle lisäarvoa.  
- Ajan myötä siitä on tullut myös ideologinen syy.  Luomuun liittyvät arvot ja käytännöt sopivat meille, hän toteaa. 
Äärimmilleen viety tehokkuusajattelu ei päde sen paremmin Leponiemien maailmankuvaan kuin ylämaankarjan kasvatukseenkaan.  
- Rotu on alkukantainen. Ei meidän tarvitse yrittää saada maksimisatoja irti eläimistä ja pelloista 
Emolehmiä tilalla on parikymmentä. Leponiemen mukaan pienemmällä määrällä pärjättäisiin.  
- Ei meillä ole paineita kasvattaa tuotantoa, hän toteaa.   
Uusia tuotteita sen sijaan yritetään tuoda markkinoille joka vuosi, ja kaikenlainen toiminnan kehittäminen kiinnostaa. Tilalla on aiemmin kasvatettu niin villisikoja kuin villasikojakin.  
- Ne olivat oikein mukavia. Afrikkalaisen sikaruton myötä säädökset kuitenkin tiukkenivat ja niiden pitämisestä tuli kannattamatonta, Leponiemi kertoo. 
Seuraavaksi tilalle saattaa olla tulossa lampaita. Toiminnan kehittämisessä kaihdetaan riskien ottamista.  
- Emme ota taloudellisia tai muitakaan riskejä. Hallitut ja harkitut kokeilut sopivat meille, hän kuvailee. 

Koronavirusepidemia ei Leponiemen mukaan vaikuttanut heidän liiketoimintaansa negatiivisesti. Oikeastaan päinvastoin. Keväällä myyntiä oli aiempaa enemmän.  
Leponiemen tuotteita voi ostaa suoraan tilalta. Myymälässä on ylämaankarjan lihaa, mutta myös viljatuotteita, kuten ohraa, kauraa ja ruista. Kaikki tietysti luomua.  
- Luomu vaikuttaa monilla ostopäätökseen. Mutta eivät he välttämättä vain lähikunnissa asu. Luomun takia tuotteita haetaan paljon kauempaakin, hän kertoo.  
Eläimet teurastetaan lyhyen matkan päässä Kolpissa, jossa liha myös pakastetaan ja kuljetetaan kylmäkuljetuksena takaisin Leponiemen tilamyymälään. Tilauksesta saa myös pakastamatonta lihaa. Viljatuottet jauhetaan Vetelissä Laasasen myllyllä. 
Myymälä on auki torstaisin ja lauantaisin. Paikalla ollaan toki muutenkin. Leponiemen tila on sen asukkaille  koti, työ ja elämäntapa.  
Leponiemen tilalla halutaan uskoa maaseudun mahdollisuuksiin, kehittää sen elinkeinoja ja tarjota lapsille hyvä kasvuympäristö.  
- Täällä on hyvä elää, Leponiemi toteaa.  
 

Kuvat: Tiia Leponiemi