Digitalisaatio etenee vauhdilla. Pankkipalvelut, ajanvaraukset, viranomaisasiointi, terveyspalvelut ja monet arjen palvelut löytyvät nykyään ensisijaisesti verkosta. Kehitys on monella tavalla hyvä asia. Digitaaliset palvelut helpottavat arkea, säästävät aikaa ja mahdollistavat palveluiden käytön riippumatta siitä, asuuko kuntakeskuksessa vai syrjäkylällä. Samalla kehitys nostaa kuitenkin esiin kysymyksen: miten varmistetaan, että kaikki pysyvät mukana muutoksessa?

Keskustelu digitalisaatiosta keskittyy usein uusiin teknologioihin, tekoälyyn ja sähköisiin palveluihin. Digitaalinen yhteiskunta toimii vain silloin, kun ihmisillä on riittävät yhteydet, osaaminen ja rohkeus käyttää palveluita. Digituen merkitys kasvaa koko ajan, eikä kyse ole enää yksittäisestä neuvontapalvelusta tai satunnaisesta opastuksesta. Kyse on yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja arjen sujuvuudesta.

Digituen tarve ei koske vain ikäihmisiä, vaikka heistä puhutaankin usein ensimmäisenä. Tukea tarvitsevat myös työttömät työnhakijat, maahanmuuttajat, erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset sekä monet työikäiset, joiden arki ja työ ovat muuttuneet nopeasti digitaaliseen suuntaan. Myös nuoret tarvitsevat digitukea, vaikka laitteet ovat tuttuja. Sosiaalisen median käyttö ei automaattisesti tarkoita valmiuksia käyttää viranomaispalveluita tai hoitaa sähköistä asiointia sujuvasti.

Digitaalinen syrjäytyminen ei tapahdu hetkessä. Se syntyy vähitellen tilanteissa, joissa ihminen alkaa vältellä palveluita, koska niiden käyttäminen tuntuu liian vaikealta. Lopulta asioita jää hoitamatta kokonaan. Tällöin kyse ei ole enää vain digitaidoista, vaan myös mahdollisuudesta osallistua yhteiskuntaan ja hoitaa arjen asioita itsenäisesti.

Siksi digituen merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Digituen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa suuria tai monimutkaisia ratkaisuja. Usein tärkeintä on helposti saavutettava ja matalan kynnyksen apu. Rauhallinen neuvonta, käytännönläheinen opastus ja mahdollisuus kysyä ilman kiirettä auttavat jo pitkälle.

On tärkeää muistaa, että digitalisaatio koskettaa myös työelämää. Uudet järjestelmät, sähköiset palvelut ja digitaaliset työvälineet muuttavat monien työtehtäviä jatkuvasti. Digiosaamisen kehittäminen on osa normaalia arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

Kuntien ja muiden toimijoiden kannattaakin nähdä digituki osana laajempaa alueen elinvoiman kehittämistä. Digiosaaminen, toimivat tietoliikenneyhteydet ja saavutettavat palvelut vaikuttavat siihen, millaisena alue näyttäytyy asukkaille, yrityksille ja mahdollisille uusille muuttajille. Toimivat yhteydet ja hyvä digiosaaminen mahdollistavat esimerkiksi etätyön, opiskelun ja uudenlaisen yrittäjyyden myös maaseudulla.

Digitalisaatio etenee joka tapauksessa. Siksi tärkein kysymys ei enää ole, tulevatko digitaaliset palvelut osaksi arkea, vaan pysyvätkö kaikki mukana muutoksessa. Digituen merkitys kasvaa, ja siksi sen kehittämiseen kannattaa panostaa pitkäjänteisesti.

Digituki ei ole vain laitteiden tai sovellusten opastamista. Se on käytännössä mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan, käyttää palveluita ja hoitaa arjen asioita sujuvasti. Juuri siksi sen merkitystä ei pitäisi vähätellä. Lopulta kyse ei ole vain teknologiasta, vaan siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus pysyä mukana muuttuvassa arjessa.

Santtu Lehto
Projektipäällikkö/projektiasiantuntija
Kaustisen seutukunta