HUOVA-hankkeessa laaditaan alueellinen varautumissuunnitelma ja kuntien yhteinen valmiussuunnitelma yhteiskunnan häiriötilanteiden varalle. Yhteistoiminta vahvistaa alueen kokonaisturvallisuutta, ja suunnitelmien pohjalta voidaan rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta.
Huova-hankkeen projektipäällikkö Pekka Raittila kutsui alueen toimijoita yhteen vahvistamaan yhteistyötä ja parantamaan valmiutta kohdata häiriötilanteita. Vetelissä 27.11. järjestetyssä tilaisuudessa tehtiin käytännön harjoitus, jossa tarkastellaan eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa häiriötilanteissa.
Ongelmatilanteissa alueen toimijoilla on omilla tahoillaan usein selkeä käsitys siitä, kuinka tulee toimia. Tilanteen hallinnan ja ongelman ratkaisun kannalta kuitenkin on olennaista, että eri toimijat toimivat kriisitilanteessa sujuvasti yhdessä. Yhteistyötaitoja harjoittamaan on kehitetty viranomaistyökalu nimeltä Häiriöhyrrä.
Häiriöhyrrä on osallistava ryhmätyömuoto, jossa tarkastellaan eri toimijoiden ja toimialojen välistä yhteistoimintaa erilaisissa häiriötilanteissa. Tavoitteena on havaita yhteistoiminnan haasteet ja tarttua niihin jo etukäteen. Vetelin Häiriöhyrrä -harjoitukseen kokoontui mm. Punaisen ristin, Soiten, Pelastuslaitoksen, Digi- ja väestötietoviraston, Aluehallintoviraston, ELY-keskuksen ja seurakunnan edustajia sekä alueen kuntien ja Kaustisen seutukunnan edustajia.
Huova-hankkeen projektipäällikkö Pekka Raittila avasi tilaisuuden. Eri toimijoiden välisessä keskustelussa todettiin, että yhteinen valmiussuunnitelma häiriötilanteiden varalle tuottaa selkeämmän varautumisen tilannekuvan, ja sen pohjalta voidaan rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta myös häiriötilanteiden ajalle. Turvaamiseen kuuluvat uhkiin varautuminen, häiriö- ja poikkeustilanteiden hallinta sekä niistä toipuminen.
Kriiseihin kannattaa varautua omaehtoisella harjoittelulla, koska se vahvistaa valmiutta poikkeustilanteisiin Päivän toisessa osassa tehtiin Häiriöhyrrä -harjoitus ennakkoon annetun skenaarion mukaiseen häiriötilanteeseen varautumiseksi. Raittila kertoo, että harjoituksella parannetaan valmiutta kohdata häiriöitä, vahvistetaan yhteistyötä ja viestintää sekä kohotetaan henkilöstön valmiuksia toimia häiriötilanteissa.
-Käytännön harjoituksessa korostuvat niin toimijoiden keskinäinen riippuvuus kuin valmiussuunnittelun ja kansalaiset tavoittavan viestinnän merkitys. Mitä ei ole harjoiteltu, sitä ei ole olemassa, toteaa Pekka Raittila.
HAE
