Hyppää sisältöön

Halsua Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli

Maaseutu on Jarno Peltolan oma ympäristö

-

Kaupunkikierroksen kautta takaisin kotiseudulle

Talo seisoo keskellä peltoja, pihatien päästä alkaa metsä, ja ympärillä on riittävästi tilaa ja rauhaa. Sillä tavalla haluaa asua Kaustisen seutukunnassa digiasiantuntijana ja Kase Smart Countryside 5G Scout –hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarno Peltola. Hänelle maaseutu on hyvä paikka asua, elää ja työskennellä. Kaupunkiin pääsee jos haluaa.  
- Maaseutu on se minun oma ympäristöni. Ympäristö rauhoittaa ihmistä, eikä olekaan enää kiire mihinkään, hän kuvailee.  
Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmätieteitä opiskellut Peltola on kyllä ehtinyt asua kaupungissakin. Kokkolassa vierähti 4 vuotta, ja Jyväskylässä viitisen vuotta.  
- Ehdin nähdä sitä aivan riittämiin. Kaupungissa elämä on hektistä, ja kiire tarttuu, hän muistelee. 
Juurisyyt kotiseudulle muuttamiseen löytyvät helposti. Kaupunkivuosinakin Peltola puolisoineen halusi viettää aikaa kotiseudullaan, ja tavata perhettä ja ystäviä.  
- Tympäännyin jatkuvaan viikonloppumatkusteluun, ja aloin miettiä paluuta kotiseudulle. Täällä on molempien vanhemmat ja muuta perhettä.  
Peltola ei ole ajatuksineen yksin. Yhä useampi toivoo tai suunnittelee maallemuuttoa.  Maaseutu nähdään entistä myönteisempänä paikkana, ja etätyön lisääntyminen mahdollistaa maaseudulla asumisen sellaisillekin, joiden työpaikka on kaupungissa.  
- Itsekin pystyn tehdä käytännössä kaiken työni etänä kotoa käsin, Peltola kertoo.  

Kotiseudulta löytyi koulutusta vastaava työpaikka

Peltola on alun perin kotoisin Kaustiselta, ja muutti ennen armeijaa Kokkolaan. Kokkolassa hän asui vuoteen 2014 asti. Kemiantekniikan opiskelut vaihtuivat kuitenkin Jyväskylän yliopiston  tietojärjestelmätieteisiin.  
- En nähnyt omaa uraani jossain tehtaalla, hän toteaa.  
Peltola kertoo tykänneensä pienestä pitäen värkätä tietokoneiden kanssa. Veljeksillä tosin oli lapsena tarkat peliajat, ja välillä käskettiin ulos leikkimään. Kiinnostus johdatteli kuitenkin mieleisiin opintoihin, ja sitä kautta työhön tietojärjestelmien pariin.  
Peltola oli ensin pitkään kuljetusalalla, sekä ajojärjestelijänä että jakoauton kuljettajana. Sen jälkeen hän siirtyi KaseNetille digiasiantuntijaksi. Nykyisessä työssä, Kaustisen seutukunnan hallinnoiman KASE Smart Countryside 5G Scout-hankkeen projektipäällikkönä, Peltolaa kiinnosti sen moniulotteisuus.  
- Tässä pääsee kehittämään niin itseä kuin tätä aluettakin. Olin alusta asti suunnittelemassa hankeohjelmaa, ja tämä tuntui vahvasti omalta asialta, hän muistelee. 
Peltolan luotsaaman hankkeen päämääränä on luoda edellytykset 5G:n laajamittaiseen hyödyntämiseen maaseutualueilla.  Tavoitteiden suhteen ei kilpailla vaatimattomuudessa.  
- Haluamme että Kaustisen seutu on Suomen paras ja kattavin huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien maaseutualue, Peltola kertoo. 
Projektipäällikkönä toimimisen lisäksi Peltola toimii digiasiantuntijana, kehittämässä seutukunnan organisaation tietojärjestelmiä, työtapoja ja ohjeistuksia. Kaustisen seutukunta on kasvanut ja kehittynyt viimeisen vuoden aikana merkittävästi.  
- Meillä on tosi hyvä tiimi, ja osaajat lisääntyvät koko ajan, Peltola kertoo.  

Poikkeusaika avasi silmät maaseudulle ja monipaikkaisuudelle

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen, ja maaseutu on nyt kiinnostavampi ja ajankohtaisempi kuin aikoihin. Koronakriisi pisti monen kohdalla vauhtia jo olemassa oleviin maallemuuttohaaveisiin ja –suunnitelmiin. Peltola kertoo, että työ 5G –hankkeessa mahdollistaa omalta osaltaan etätyön, maallemuuton ja myös monipaikkaisuuden lisääntymistä.  
- Alueelle voi syntyä osaamiskeskittymiä, joissa luodaan suoraan vientiin soveltuvia tuotteita. Se tuo alueelle verotuloja ja hyvinvointia.  
5G-teknologian ja suurhankkeiden myötä alueelle tulee Peltolan mukaan syntymään työpaikkoja myös korkeakoulutetuille. Muutosten myötä myös väestönkehitys kääntyy toivon mukaan positiiviseksi. Myös etätyön ja monipaikkaisuuden lisääntyminen on realistista.   
- Tässä on nyt meidän mahdollisuus, Peltola toteaa.  
Monipaikkaisuuden ilmiö, jossa ihmisillä on useampi kuin yksi asuinpaikka, vahvistuu Suomessa koko ajan. Ihmiset tekevät työtä, asuvat, harrastavat ja tarvitsevat palveluja useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Peltola huomauttaa, että monipaikkaisia ihmisiä ei toistaiseksi tilastoida mihinkään. Se aiheuttaa vääristymiä infran suunnittelussa.  
- Kevät näytti, että monet lähtivät kaupungeista maalle etätöihin. Monilla on kaksi eri kotia. Palvelut on kuitenkin rakennettu vakituisen asuinpaikan mukaan, ja maaseudulta palveluja vain vähennetään. 

Valokuitu mahdollistaa tietoyhteiskunnan

Maaseudulla  tarvitaan nopeita internetyhteyksiä talouskasvun, työpaikkojen ja hyvinvoinnin takia. Ja jotta voitaisiin varmistaa, että kansalaiset voivat käyttää haluamiaan sisältöjä ja palveluja. Nopea valokuituyhteys mahdollistaa kuntalaisten tasavertaisen osallistumismahdollisuuden digitaalisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta.  
Peltola kertoo, että valokuitu on kallista, eikä sitä vielä voi kustannustehokkaasti vetää joka torppaan. Kun puhutaan palveluiden saavutettavuudesta, on epätasa-arvoista, että kaikille ei ole saatavilla nopeaa nettiä.  
- KaseNetillä on valokuituverkkoa tällä seudulla yli tuhat kilometriä. Valokuituyhteys on silti tällä hetkellä käytössä noin 14 prosentilla alueen asukkaista, Peltola kertoo. 
Peltolan mukaan KaseNetillä on käynnissä runkolaitteiden uudistaminen, joka mahdollistaa nopeamman tiedonsiirron.  Prosessi aloitetaan asteittain ensi vuoden alussa.  
5G –hankkeen päämääränä on luoda edellytykset 5G:n laajamittaiseen hyödyntämiseen maaseutualueella. Siihen kuuluu myös idea maantieteellisesti laajan langattomien yhteyksien testialustan rakentamisesta. Suunnitteilla on eri painopistealueille tarkoitetut testialustat.  
- Yksi voi olla suunnattu esimerkiksi julkisille palveluille, jolloin voisimme testata esimerkiksi etäsairaanhoitomenetelmiä kotihoidon kehittämiseen, Peltola kuvailee. 

Kylä on maaseudulla tärkeä yhteisö

Maaseudun tietoliikenneyhteyksissä riittää kehittämistä, mutta elämään kuuluu toki muutakin kuin työtä. Peltola on pelannut futsalia vuodesta 2004, ja jalkapalloa vuodesta 1998.  Lisäksi hän pitää futsal –kerhoa alakoululaisille ja yrittää ehtiä kuntosalillekin muutaman kerran viikossa. Kalastus on myös tärkeä harrastus. Kun tähän lisätään reilu vuosi sitten hankittu jämtlanninpystykorva Saga, paljon muuta ei enää tarvitse ehtiäkään.  
- En ole koskaan aiemmin metsästänyt, mutta pitäähän koiran päästä hirvimetsälle ja lajityypilliseen toimintaan. Koiraa ei tarvitse erikseen riistan hajulle kouluttaa, mutta syksyn viikonloput kuluivat tottelevaisuuskouluttamisessa ja koiran totuttamisessa metsässä liikkumiseen ja tottelevaisuuskouluttamisessa.  
Peltolan piti myös hankkia aseenkantolupa, käydä tenttimässä metsästäjäntutkinto ja ampua hirvimerkki.  
- Tänä syksynä viikonloput kuluivatkin koiran kanssa hirvijahdissa, Peltola nauraa.  
Koiran kanssa tulee liikuttua muutenkin enemmän luonnossa. Halsualla ei tarvitse erikseen lähteä autolla maastoon, vaan lenkkipolku alkaa kotiovelta. Peltolan puoliso Karoliina on myös koiraihminen ja luontoihminen.  
- Luonnossa liikkuminen on hänen ansiostaan lisääntynyt. Vaeltamassakin olemme käyneet muun muassa Kolilla ja Saariselällä.  
Oma kylä on tärkeä yhteisö Peltolalle. Maaseutu edustaa rauhaa, mutta ei suinkaan ole vain verkkainen ja staattinen ympäristö.  
- Ihan tässä lähellä on paljon tekemistä ja mahdollisuuksia. Kyllä täältä kaikki tarvittava löytyy.  
Ylikylän kyläyhdistys osti ja remontoi talkoovoimin saunatilallisen kuntotalon. Kuntotalon remontin johdosta Halsuan kunta palkitsi Ylikylän kyläyhdistyksen joulukuussa vuoden Talkoopuukolla. Kirkolla on kuntosali ja pieni urheiluhalli, jossa Peltola pitää futsal –kerhoa.  
- Toisaalta maaseutuympäristö rauhoittaa, eikä koko ajan ole pakko tehdä jotain. Viikonlopun saa halutessaan kulumaan ihan pihasaunaa lämmittämällä, hän kuvailee. 

Halsua Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli