Henrik Korkeamäki, kalastuksen ja erämatkailun asiantuntija sekä projektipäällikkö, on vuosien ajan työskennellyt kestävän kalastuksen ja vesistöjen kehittämisen parissa. Hänen nykyinen projektinsa keskittyy kalastus- ja erämatkailun kehittämiseen, erityisesti kestävyyden näkökulmasta. ”Kestävä kalastusmatkailu tarkoittaa toiminnan taloudellista, ekologista ja yhteiskunnallista kestävyyttä. Ilman näitä elementtejä kalastusmatkailu ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista”, Korkeamäki kertoo.

Kestävä kalastus on kaikkien etu

Perinteisen kalastuksen ja kestävän kalastuksen ero on Korkeamäen mukaan merkittävä. Esimerkiksi Tornionjoen lohikannat ovat herkkä esimerkki siitä, miten liiallinen kalastus voi heikentää ekologista kestävyyttä ja samalla kalastusmatkailun kiinnostavuutta. ”Kalastusmatkailu ilman suuria saaliskaloja on kuin kiertoajelu ilman nähtävyyksiä”, Korkeamäki sanoo.

Hän korostaa, että kestävä kalastus tukee yrittäjiä, koska se pienentää toiminnan kustannuksia. ”Kun siirrytään bensiinikäyttöisistä moottoriveneistä sähkömoottoreihin ja yksinkertaisempaan kalustoon, yrittäjä voi panostaa enemmän itse opastukseen ja asiakaskokemukseen sen sijaan, että rahat kuluisivat polttoaineeseen ja huoltoihin”, Korkeamäki selittää.

Isot kalat ennen kaikkea: Koutusjärvi vs Tornionjoki

Korkeamäki kertoo esimerkin Koutusjärveltä, missä kalastus on säädeltyä ja vain tiettyjä, koulutettuja yrittäjiä sallitaan toimijoina. Tämä mahdollistaa kalakantojen kestävän hallinnan sekä laadukkaan kalastusmatkailun, jossa asiakkailla on hyvät mahdollisuudet saada suurikokoisia saaliskaloja. ”Yksi iso kala asiakkaalle voi olla matkan kohokohta ja jättää unohtumattoman vaikutuksen. Tämä on samalla tehokasta markkinointia yrittäjälle”, Korkeamäki kuvailee.

Perhonjoki puolestaan edustaa mallia, jossa kalakantojen ylikalastus on saatu kuriin tiukalla sääntelyllä ja alamittarajoilla. Korkeamäen mukaan nämä säännöt ovat mahdollistaneet kalakantojen toipumisen ja lisänneet alueen kiinnostavuutta kalastusmatkailijoiden keskuudessa.

Toisaalta Tornionjoen esimerkki havainnollistaa, miten suurten lohien läsnäolo houkuttelee kalastusmatkailijoita ympäri maailmaa. Korkeamäki korostaa, että isot kalat ovat parasta markkinointia: ”Kun matkailija saa kokea hetken, jossa iso lohi nappaa, syntyy elinikäisiä muistoja, jotka tuovat kalastusmatkailijat uudelleen alueelle”.

Kalastuskulttuuri tarvitsee päivitystä

Korkeamäen mukaan yksi suurimmista haasteista on kalastuskulttuurin muutos. ”Perinteet ja tottumukset ovat syvällä, mutta kun ymmärretään kestävyyden taloudelliset ja ekologiset hyödyt, muutos voi tapahtua”, hän toteaa.

Yksi keskeinen keino on panostaa koulutukseen ja sääntelyyn. ”Kalastusoppaat ja yrittäjät tulee kouluttaa hyvin, jotta he ymmärtävät, miten toimia kestävästi. Esimerkiksi väkäsettömät koukut ja kalan oikea käsittely ovat pieniä mutta tärkeitä asioita”, Korkeamäki huomauttaa.

Hän lisää, että kestävän kalastuksen opettelu voi vaatia aluksi investointeja, mutta pitkän aikavälin hyödyt korvaavat nopeasti kuluja. Yrittäjä voi esimerkiksi markkinoida palveluitaan ekologisina ja vastuullisina, mikä houkuttelee erityisesti kansainvälistä asiakaskuntaa. ”Kansainväliset kalastusmatkailijat ovat yleistyvä joukko, jotka arvostavat kestävyyttä ja laadukasta palvelua”, Korkeamäki huomauttaa.

Ekologiset valinnat houkuttelevat kansainvälisiä matkailijoita

Henrik Korkeamäki uskoo, että kestävä kalastusmatkailu voi olla Suomen vahvuus kansainvälisillä markkinoilla. ”Meillä on mahdollisuus erottua eduksemme, jos hoidamme vesistömme ja kalakantamme hyvin. Kestävä toiminta houkuttelee laatutietoisia matkailijoita, jotka arvostavat luontoa ja sen suojelua”.

Hän peräänkuuluttaa yhteistyötä kaikilla tasoilla: yrittäjien, kalastusalueiden hallinnon, tutkijoiden ja lainsäädännön kehittäjien välillä. ”Kestävyys ei ole vain yksi projekti, vaan tapa ajatella ja toimia pitkällä aikavälillä”, Korkeamäki muistuttaa.

Lisäksi hän painottaa, että käytännölliset toimet, kuten kalastuksen säätely ja kestävien välineiden käyttö, voivat parantaa sekä kalakantoja että yrittäjien taloudellista kestävyyttä. ”On tärkeää, että ymmärretään kokonaiskestävyyden merkitys, mikä sisältää taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden”, hän sanoo.

Hänen mukaansa kestävä kalastusmatkailu ei ole ideologinen kysymys, vaan käytännön ratkaisu, joka yhdistää ekologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt. ”Kestävällä toiminnalla ei vain varmisteta luonnon hyvinvointia, vaan myös tuetaan paikallista taloutta ja luodaan positiivisia matkailukokemuksia”, Korkeamäki summaa.

Tämä tiivistelmäartikkeli on luotu Kestävä Keski-Pohjanmaa -tilaisuudessa 10.12.2024 Kaustisella pidetyn puheenvuoron pohjalta.