Siirry sisältöön

Kaasukontti energiavarastona ja huoltovarmuustekijänä

Työpaketissa on tarkasteltu energian varastointia kaasukonttiin - erityisesti biokaasuna.

Energiaa voidaan varastoida lukuisissa eri muodoissa - yksi tällainen on kaasukontti. Kase ESSI -hankkeen työpaketissa 4 tarkastellaan energiavarastojen suhdetta logistiikkaan monesta eri näkökulmasta ja tämä kytkeytyy myös alueella tehtyihin lukuisiin biokaasuselvityksiin. 

(Bio)kaasukonttiin voidaan varastoida kontin koosta riippuen jopa 40 MWh energiaa. Tällainen varasto voi olla tärkeä esimerkiksi seuraavista syistä:

  • Huoltovarmuuden kannalta kriittiset ajoneuvot voidaan pitää liikkeessä - 40 MWh riittää esimerkiksi 40:lle kuorma-autolle, joilla ajetaan 400-500 kilometriä.
  • Normaalina talvikautenakin teho riittää lämmittämään 500 talon kaukolämpöalueen kokonaiseksi kuukaudeksi. 
  • Huoltovarmuushengessä hankittu kontti tukee koko biokaasuekosysteemiä, mistä lisää pohdintaa alla. 

 

Yhteinen konttikierto biokaasuekosysteemissä

Jos kaasua käyttävä rakennus tai tankkausasema ei ole aivan biokaasulaitoksen vieressä, kaasu siirretään sinne yleensä joko putkella tai konteissa. Joskus käyttöpaikat ja tuotantolaitokset ovat sijoiteltu niin, että kontti on joustavampi vaihtoehto siirrolle. Kontit ovat kuitenkin melko arvokkaita, 100 000 - 150 000 euroa kappale. Näin ollen kaasukontti voi näytellä suurta roolia lopullisessa biokaasun hinnassa. 

Kase ESSI -hankkeen tavoitteena oli selvittää tarkemmin, kuinka suuri hyöty olisi siitä, että usealla toimijalla on yhteinen konttiverkosto. Karkeasti jako on niin, että yhdellä toimijalla yksin on oltava kaksi konttia, koska toinen on koko ajan käytössä ja toinen on täytettävänä. Täyttövaihe on kuitenkin huomattavasti nopeampi, joten toinen kontti on ison osan ajasta vain odottamassa. Yhteisellä konttiverkostolla sen sijaan voi riittää koko verkostolle vain muutama ylimääräinen kontti, koska täyttöajankohdat ovat erit. Karkeasti voidaan ajatella siis näin:

  • Yksi toimija tarvitsee 2 konttia
  • Viisi toimijaa tarvitsee 6 konttia

Tuosta tulee ilman muuta pääomasäästöä, kun kallista rautaa (tai komposiittia) ei pyöri hukkana nurkissa odottamassa vuoroaan. Mutta kuinka paljon säästö oikeasti voisi olla?

 

Skenaario

Hankkeessa laadittu laskentatyökalu ottaa huomioon konttien hankintahinnan ja lainalyhennykset, kontteja täyttävien biokaasulaitosten sijainnit sekä käyttöpaikkojen sijainnit. Yhdessä skenaariossa esimerkiksi mietittiin seuraavasti:

  • Täyttöpaikat löytyvät Kaustiselta ja Toholammilta
  • Käyttäjinä olisi seutua lähellä olevat tankkauspisteet Toholammilla, Kokkolassa ja Edsevössä sekä kaukolämpölaitos ja yksi teollinen toimija Vetelissä
  • Arvioitujen käyttömäärien perusteella verkosto tarvitsisi 2 ylimääräistä konttia

Tuloksena havaittiin, että tässä skenaariossa logistiikkakustannukset ovat lähes kolminkertaiset konttien lainalyhennyksiin verrattuna vuositasolla. Konttien osuus biokaasun hinnasta olisi vähän alle 20 euroa megawattitunnilta. Verkoston säästö tulee suoraan lainalyhennysten säästöstä, koska logistiikkakustannus olisi sama, vaikka toimijalla olisi omat kontit. Tässä tapauksessa yhteistoiminnalla riittäisi 7 konttia, kun jokaisen toimiessa yksin niitä tarvittaisiin 10. Pääomasääästö on 60 000 euroa koko verkostolle eli reilun kymppitonnin per toimija per vuosi. Kaasun käyttömäärästä ja käyttö- ja täyttöpaikkojen etäisyydestä riippuen tuo kymppitonni voi olla merkittäväkin säästö - 12-25 % vuosikustannuksista. 

Verkoston saama hyöty kasvaa, mitä pienempiä etäisyydet ovat.

Laskelmista voit kysyä tarkemmin projektipäällikkö Tomas Luomalta. 

Löydä nopeasti etsimäsi