ANSEL on Interreg Aurora -rahoitteinen kansainvälinen hanke, joka parantaa koulutuksen ja kulttuurin saavutettavuutta harvaan asutuilla alueilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Hankkeessa testataan valokuituun ja matalan viiveen teknologiaan perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan toteuttaa sujuvia, lähes viiveettömiä etäyhteyksiä eri paikkojen välillä. Kaustisen seutukunta on mukana pilotoimassa, miten nämä yhteydet voivat lisätä alueen asukkaiden kouluttautumis- ja harrastusmahdollisuuksia.
Matalan viiveen yhteydet (low latency) mahdollistavat reaaliaikaisen opetuksen ja yhteistyön pitkienkin välimatkojen yli. Esimerkiksi soitonopettaja Tukholmassa ja oppilas Kaustisella voivat soittaa samaa kappaletta lähes kuin olisivat samassa huoneessa.
Opetus- ja kulttuurialalla reaaliaikaiset, matalan viiveen etäyhteydet voivat
vähentää yhteistyön kustannuksia ja lisätä saavutettavuutta
yhdistää oppilaitoksia ja jakaa resursseja (esim. musiikkiopistot)
laajentaa opetusta ja harrastamista (musiikki, käsityö, kielet)
lisätä vuorovaikutusta tapahtumiin ja kehittää uusia palveluja
tarjota vertaistukea ammattilaisille ja opiskelijoille
Kaustisen seutukunta luo ANSEL-projektissa edellytyksiä ratkaisujen käyttöönotolle. Tavoitteena on hyödyntää alueen valokuituverkkoa, kehittää ajan ja paikan rajoitteet ylittäviä tapoja opiskella ja harrastaa sekä kytkeä kunnat kansainvälisiin verkostoihin.
Hankekumppanit: Centria ammattikorkeakoulu, Norges aktiske universitet, Riksteatern, Sundsvalls kommun, Oulun kaupunki, The Beaivváš Sámi Našunálateáhter
ANSEL-projektissa on saavutettu merkittävä virstanpylväs, kun matalan viiveen valokuituyhteydet on saatu onnistuneesti toimintaan Kaustinen seutukunnassa. Käyttöönotto mahdollistaa reaaliaikaiset ja laadukkaat etäyhteydet, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa, kulttuuritoiminnassa ja rajat ylittävässä yhteistyössä.
ANSEL-hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida erittäin matalan viiveen yhteyksiä Pohjois-Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella. Nyt käyttöön saadut yhteydet mahdollistavat käytännön pilotit, joissa testataan teknologian soveltuvuutta arjen tarpeisiin – esimerkiksi musiikin opetukseen kahden paikkakunnan välillä.
– Yhteyksien toimintaan saaminen on tärkeä askel. Nyt pääsemme siirtymään suunnittelusta käytännön demonstraatioihin ja näyttämään konkreettisesti, mitä matalan viiveen teknologia mahdollistaa maaseutuympäristössä, projektipäällikkö Timo Pärkkä kertoo.
Seuraavassa vaiheessa toteutetaan paikallisia demoja ja kerätään käyttäjäkokemuksia, joiden pohjalta toimintamallia voidaan laajentaa myös muihin kohteisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin.
HAE
