Alle on koottu biokaasukiertueella käytyjen keskustelujen perusteella linkkejä erilaisiin selvityksiin ja materiaaleihin:

Yhteismallisten biokaasulaitosten toimijoiden roolit 

• Kuka on omistaja?
• Mikä on tilallisen rooli?
• Minkälaisia toimintamalleja tutkitaan parhaillaan?

Vastaukset yllä oleviin kysymyksiin ovat muotoutumassa kevään 2023 aikana. Tällä hetkellä työn alla on YAMK-työnä tehtävä tutkimus, miten tilalliset suhtautuvat erilaisiin yhteismallisiin biokaasulaitoksiin. Lisäksi Macon Oy on voittanut Biletti-hankkeen hankinnan ja tekee kevään aikana mallinnuksen kolmesta erilaisesta biokaasulaitoksesta ja niiden kannattavuudesta. Tämän linkin takaa löytyy biokaasukiertueella käytetty esitys, jossa on muutama alustava lainaus YAMK-tutkimuksen tuloksista. Tarkempia tuloksia julkaistaan niiden valmistuessa.

Macon Oy:n työn alle ottamat laitosmallit ovat: 1) Alle YVA-kokoluokan oleva laitos, jonka pääasiallinen asiakas on teollinen yritys. 2) Alle YVA-kokoluokan laitos, joka toimii kaukolämpölaitoksen yhteydessä. Tällä tuotettaisiin kaukolämmön lisäksi sähköä. Tämä malli on hyvin toistettavissa useissa kunnissa, joissa on kaukolämpölaitos. 3) Iso, vähintään 50 GWh:n laitos seutukunnan alueelle.

Raaka-aineen toimittajana toimiminen

Raaka-aineen toimittamisesta käytiin paljon keskustelua. Valtaosa (89%) YAMK-kyselyyn vastanneista näkeekin roolinsa nimenomaan raaka-aineen toimittajana. Keskeisinä asioina sekä keskusteluissa että kyselyssä nousivat esille seuraavat:

• Toimittamisesta ei saa seurata lisää työtä tai merkittäviä investointeja. Tämä toteutuukin, jos yhteislaitos toimii esimerkiksi niin, että kuljetukset ovat laitoksen vastuulla. Parhaimmillaan tilallinen saattaa säästää lantarallista, kun lietelanta haetaan tilalta ja rejekti toimitetaan esimerkiksi suoraan etäpellolle altaaseen, patteroiduksi tai levitettynä. Se, kuinka paljon laitos voi helpottaa lantarallia, riippuu tietenkin laitoksen liiketoimintasuunnitelmasta ja sen kannattavuudesta. 
• Separointi: Separoinnista keskusteltiin eri näkökulmista. Jos lietelanta separoidaan tilalla ja biokaasulaitokselle viedään vain kuivajae, laitoksen teho suhteessa syötemäärään kasvaa. Tilalle jäävä nestemäinen osuus toimii vielä jossain määrin ravinnekelpoisena lannoitteena pelloille. Toisaalta, separoidusta kuivajakeestakin osa voisi jäädä tilalle kuivikkeeksi.
  • Laitokselta paluukuormana tuleva separoitu mädätysjäte voidaan patteroida esimerkiksi etäänpänä olevaan peltokeskittymään.
  • Levitys vaatii eri kaluston kuin nestemäisemmän mädätysjätteen levitys. 
  • Patterointi ei vaadi investointeja mädätysjätteen vastaanottamiseksi. 
  • Jotkin laitossuunnitelmat perustuvat separointiin ja jotkin eivät.  

Järvilietteen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa

Etenkin Lestijärven tilaisuudessa käytiin paljon keskustelua järvilietteestä ja sen hyödyntämisestä. Kiertoon!-hankkeessa onkin selvitetty jo hieman järvilietteen potentiaalia. Keskustelua käytiin myös siitä, miten tutkimuksia voisi jatkaa. Järvilietteen käyttämisellä biokaasun lähteenä voi olla potentiaalia. Samalla iskulla saadaan puhdistettua järviä ja tuotettua energiaa. 

Liikennekaasu

Biokaasun liikennekäyttö herätti myös joitakin kysymyksiä. Tankkausverkosto on parantunut ruotsinkielisellä rannikolla jo sellaiseksi, että siellä uskaltaa hyvinkin hankkia kaasuauton tai teettää vanhalle autolle konversion. Tankkausasemia löytyy Pietarsaaresta, Pedersörestä, Jepualta, Vaastasta, Mustasaaresta ja Isokyröstä. Keski-Pohjanmaan kohdalla ammottaa edelleen aukko tankkausverkostossa, mutta helpotusta on luvassa Toholammin suunnalta ensimmäisenä. Myös Kokkola ja Kaustinen olisivat erinomaisia sijainteja kaasutankkausasemille. 

• Kaasukonversion tekemisestä löytyy lisätietoa täältä
• Kierthon 2.0 -hankkeen teettämä selvitys biokaasun jakelupotentiaalista löytyy täältä

Rejektin eli mädätysjätteen hyödyt

Rejektin hyödyistä on käyty paljon keskustelua. Tietoisuus on muuttunut siinä mielessä, että useimmat tilalliset pitävät rejektiä parempana lannoitteena kuin lietelantaa suoraan. Tällöin tilan ei kannata levittää lantaa pellolle vaan käyttää se biokaasulaitoksella ja hyödyntää rejektiä. Se vaatii vielä lisäselvitystä, että kuinka rejekti kilpailee esimerkiksi apulannan kanssa sadon kasvattajana. Tästä saadaankin varmasti lisätietoa lähiaikoina, kun useampi taho ilmaisi tekevänsä koeviljelyjä sekä rejektiä hyödyntäen että apulantaa käyttäen. 

Motivalta löytyy hyvää materiaalia rejektin ravinnepitoisuuksista. Biokaasutus ei vähennä ravinteita vaan muuttaa ravinteet paremmin imeytyvään muotoon, mistä johtuen rejektiä pidetään lietelantaa parempana lannoitteena. Rejektiä voidaan käyttää luomutilalla, jos biokaasulaitoksen syötteinä ei ole teurasjätettä tai yhdyskuntalietteitä. Ruokaviraston sivulta löytyy lisätietoa luomukasvintuotannon vaatimuksista ja muutamissa kohdissa mainitaan biokaasulaitoksen rejektit. 

Laskurit

Erilaisten laitosmallien laskeminen on sekä mukavaa että hyödyllistä. Macon Oy:n seutukunnalle teettämiä laskureita voidaan toimittaa pyynnöstä. Kysy niitä esimerkiksi sähköpostitse . Lisäksi kannattaa tutustua Luonnonvarakeskuksen laskuriin, jota on hiljattain päivitetty. 

Ja lopuksi tekoälyn piirtämä kuva biokaasulaitoksesta, olkaa hyvä: