Työllisyyden edistämisen kuntakokeilut käynnistyivät 1.3.2021. Kaustisen seutukunnan kunnissa päätettiin yhdessä lähteä kuntakokeiluun osana Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua. Toimintamallin vakiintuessa tämä yhteistyömuoto osoittautui toimivaksi paikallisella tasolla. Työllisyyskoordinaattori Laura Korhonen kertoo, että resurssien kustannusten jakaminen yhdessä mahdollisti sen, että henkilöasiakkaiden työllisyyspalvelut pystyttiin tarjoamaan henkilökohtaisina ja asiakaslähtöisinä palveluina kaikissa seutukunnan kunnissa.
-Hyvin organisoidun ja yhteisesti resursoidun mallin ansiosta asiakkaat saivat tarvitsemaansa tukea sujuvasti omissa kotikunnissaan, Korhonen kuvailee.
Seutukunnan kunnissa yhteistyöllä synnytetty malli mahdollisti asiakaskohtaisemman palvelun. Työnhakijat saivat esimerkiksi työelämäohjaaja Johanna Hautalalta tukea työkokeilujen, palkkatukien ja muiden työllistymismahdollisuuksien löytämiseksi. Tämä yhteistyö ei rajoittunut pelkästään kuntien kanssa tehtävään työhön, vaan myös yritys- ja työnantajayhteistyö oli keskeinen osa työllistymistä tukevia palveluja.
-Kuntakokeilun aikana asiakkaita on palveltu seutukunnan kunnissa lähes viikoittain, ja palveluja on ollut saatavilla myös etäyhteyksin ja puhelimen kautta tapahtuvan neuvonnan avulla, Korhonen kertoo.
Kuntakokeilun päättyminen on Korhosen mukaan yhden ajanjakson loppu. Edessä on valtavan paljon uutta.
– Uuden organisaation rakentaminen ja aloitus ei lähde siitä, että ensimmäisenä uudistetaan ja kehitetään. Henkilöstö on ollut pitkään suuren muutoksen kohteena. On viisautta tunnistaa, että työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi pitäisi saada aikaisempaa tehokkaampia keinoja, hän huomauttaa.
Korhonen on viettänyt aiheen äärellä paljon aikaa. Hän on pohtinut omassa lopputyössään sitä, kuinka virtaa työttömyyden pitkittymiseen saataisiin todella katkaistua. Haasteeksi Korhonen arvioi muodostuvan sen, miten ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten esimerkiksi jalkautuvaan työhön, on niukassa julkistaloudellisessa tilanteessa mahdollisuutta panostaa ilman suoraa vaikuttavuusarviota.
-SROI- menetelmän käytön tai vastaavien menetelmien hyödyntäminen yhteistyössä Keski-Pohjanmaan työllisyysalueen sekä eri työllisyyden verkoston ja hanketoimijoiden kanssa voisi tuottaa lisää tietoa monimutkaisesta ja vaikeasti arvioitavasta aiheesta päätöksentekijöille. Näin pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia voitaisiin hillitä kestävällä tavalla, Korhonen toteaa.
(Korhonen, 2024, s.67).
Korhonen toivoo tulevan työllisyysalueen hyödyntävän kuntakokeilussa nähtyjä tuloksia jalkautuvan tarpeen mukaisen kasvokkaisen kohtaamisen hyödyistä.
-Mikäli asiakkaan palvelutarve sitä vaatii, niin olisihan se hienoa, että sitä pystyttäisiin tarjoamaan. On mielenkiintoista myös nähdä, miten vaikuttavuutta tulevaisuudessa mitataan. Palveluiden käyttöasteen mittaaminen ei kerro esimerkiksi palvelutarpeesta.
Vaikea julkistaloudellinen tilanne aiheuttaa sen, että seudullista kuntakokeilun aikaista resurssia ei pystytä jatkamaan.
- Mikäli virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen halutaan katkaista, tarvitaan riittävää ja tarpeenmukaista uudistamista, Korhonen näkee.
Seutukunnan työllisyyspalveluiden toimintamallin toimivuus perustui Korhosen mukaan malliin, jossa kuntien yhteisresurssointi työllisyyspalveluihin mahdollisti aiempaa henkilökohtaisemman palvelun. Näin saatiin myös hyvänsuuntaisia tuloksia. Moniammatilliseen, verkostomaiseen työskentelyyn tarvitaan hänen mukaansa aikaa ja ymmärrystä siitä, mistä vaikuttavuus saadaan.
-Saimme esimerkiksi hyviä lopputuloksia yhteistyössä Kpedun opinto- ja uraohjauksen kanssa kasvattamalla palveluun ohjautumista ja sitä kautta polkuja aitoon työelämään, Korhonen huomauttaa.
Korhonen toteaa omaankin lopputyöhön perustuen sen, että kuilu hyvin pärjäävien ja erittäin huonosti pärjäävien välillä kasvaa.
-Keski-Pohjanmaa on Manner-Suomen pienin maakunta, ja se tarvitsee myös jatkossa kuntien välistä yhteistyötä. Kukaan ei onnistu näissä haasteissa yksin, hän painottaa.
Haasteena on Korhosen mielestä uuden työvoiman saaminen ja riski työttömyyden pitkittymiseen. Keskipohjalaiset toimijat ovat kuitenkin hänen mukaansa ahkeria ja valmiita yhteistyöhön.
-Kaustisen seutukunnan työllisyyspalvelut haluavatkin kiittää kaikkia lämpimästi tästä arvokkaasta yhteistyöstä, Korhonen painottaa.
Lisätietoa:
Laura Korhosen nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä käsittelevä yamk- opinnäytetyö (2024) on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111528374
HAE
