Siirry sisältöön

Pitkän uran jälkeen hyvillä mielin eläkkeelle

Jaana Ojutkangas-Änäkkälän tie yliopistoon kunnallistutkintoa opiskelemaan ei ollut se tavallisin. Nyt hänellä on takanaan yli 25 vuotta töitä Kaustisen seutukunnassa. Ansaitut eläkepäivät koittavat vuoden 2021 alussa.

Seutusihteeri Jaana Ojutkangas-Änäkkälä on seurannut aitiopaikalta Kaustisen seutukunnan kehittämistyötä jo yli 25 vuotta. Hän aloitti työnsä 1995, aluksi työsuunnittelijan nimikkeellä.  
- Kangasvieren Jari oli tuolloin Lestijärven kunnanjohtaja. Minä olin työttömänä, ja kysyin häneltä että eikö sulla olis mulle töitä, hän kertoo.    
Ojutkangas-Änäkkälä työskenteli aluksi työllisyysvaroin. Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Unioniin. 
- Keski-Pohjanmaallahan suurin osa vastusti EU:ta, mutta kun siihen sitten liityttiin, ajateltiin että käytetään nyt kaikki rahat hyväksi mitä saadaan.  
Hankkeet haettiin Keski-Pohjanmaan liitolta ja maaseutuosastolta, ja kunnat hallinnoivat hankkeita.  
- Oli muun muassa matkailuhankkeita, työllisyyshankkeita, kylähankkeita ja elintarvikehankkeita.  
Kunnissa ei olisi ollut oikein aikaa eikä asiantuntemustakaan hankkeiden hallinnoimiseen, Ojutkangas-Änäkkälä kuvailee. 
Vuonna 2000 Kaustisen seutukunnan kunnat solmivat yhteistyösopimuksen, ja järjestäytyivät Lestijärven kunnan hallinnoimaksi lautakunnaksi. Näin muodostui Kaustisen seutukunta.  
- Hankkeiden hallinnointi siirtyi Kaustisen seutukunnalle. 

Erilainen tie yliopistoon

Ojutkangas-Änäkkälän työhistoria alkaa kuitenkin jo kauempaa. Hän kertoo opiskelleensa kansalaiskoulun jälkeen ensin merkantiksi ja merkonomiksi, mutta rutiinihommat alkoivat tympäistä. Hän lähti Tampereen yliopistoon opiskelemaan kunnallistutkintoa, joka oli tuolloin alempi korkeakoulututkinto. 
- Sinne pääsivät ei-ylioppilaatkin. Opiskelureittini ei ole ollut se perinteinen, kun en mennyt ensin lukioon. Siihen vaikutti lukihäiriöni, hän kertoo. 
Alakouluikäisenä tavut menivät sekaisin, ja kaksoiskonsonantit olivat vaikeita. Lukeminen ja kirjoittaminen vaativat vähän enemmän työtä. 
- Siitäkin selvittiin. Lukihäiriön kanssa olen pärjännyt myös opiskeluaikana ja työelämässä, hän toteaa.  
Kunnallistutkintoon kuuluvan harjoittelun Ojutkangas-Änäkkälä teki Kannuksessa. Seuraavan kesän hän työskenteli elinkeinoasiamiehenä Esko Ahon sijaisena.  
Kolmen lapsen äidin työelämään mahtui myös äitiyslomia. Pisimmillään Ojutkangas-Änäkkälä oli 5 vuotta kotona. Sinä aikana hän suoritti tietotekniikkakurssit. 
- Jos en olisi niitä käynyt, minähän olisin aivan out, hän toteaa.  
Ojutkangas-Änäkkälä kertoo, että vuosien 1990 ja 1995 välillä tekniikka otti valtavan harppauksen. - Vuonna 1990 meillä oli työpaikalla vain yksi tietokone. Onhan se melkoista, jos vertaa nykypäivään, hän hymyilee. 

Ansaitut eläkepäivät häämöttävät

Ojutkangas-Änäkkälällä on takana 25 työvuotta. Työ on sinä aikana muuttunut valtavasti. Hankepaperit olivat ennen perinteisinä papereina, jotka piti lähettää ajallaan postin välityksellä.  
- Nythän kaikki on sähköistä, hän toteaa.  
Seutusihteerin vastuulla on mm. talouden, rahatilanteen ja kuntarahoituksen  seuranta sekä talousarvion laadinta yhdessä kehittämisjohtajan ja kehittämispäällikön kanssa. Työhön kuuluu myös laskutukset, vuosiraportit sekä johtoryhmän ja seutuvaltuuston kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. 
- Minulle kuuluu lisäksi muiden hallinnoimien hankkeiden seuranta, ja toukokuuhun 2020 saakka myös hankesihteerinä toimiminen omissa hankkeissa, hän kertoo.   
Kaustisen seutukunnan työllä yritetään Ojutkangas-Änäkkälän näkemyksen mukaan nostaa yrittäjiä työsarallaan.  
- Kun yritykset kehittyvät, kunnille tulee vireyttä ja verotuloja, jotka edistävät koko alueen hyvinvointia.  
Koronavirusepidemia ei juuri Ojutkangas-Änäkkälän työhön vaikuttanut. Töitä oli saman verran kuin ennenkin.  
- Työrauhaa oli toki enemmän, kun tein oikeastaan yksin töitä seututoimistolla, hän kertoo.  
Elämään mahtuu onneksi muutakin kuin työtä. Vapaa-ajalla Ojutkangas-Änäkkälä lähtee joka toinen päivä sauvakävelemään lähimaastoon. Myös kasvimaa ja puutarhanhoito vievät aikaa. Mökille ei ole tarvetta, kun oma talo on järven rannassa, ja luonto siten lähellä.  
- Niin ja olenhan minä myös hullu sienestäjä, hän nauraa. Keväisin kerään korvasieniä, mutta paras ruokasieni on mielestäni männynleppärousku. 
Aivan pian edessä on eläkkeelle jääminen maaliskuuussa 2021.  
- Viimeistä vuotta mennään, ja onhan se aika mennyt nopeasti, hän toteaa.  
Eläkkeelle Ojutkangas-Änäkkälä jää hyvillä mielin.  
- Parempi antaa tietotekniikka jo muiden käsiin, ja kyllä minä olen töitä jo tarpeeksi tehnyt. Työkavereita tulee toki varmasti ikävä, hän toteaa.   

Keväällä ja kesällä lähes koko Kaustisen seutukunnan henkilöstä työskenteli etänä. Jaana Ojutkangas-Änäkkälän haastattelu hoidettiin myös etäyhteyksien avulla, ja kuva on napattu haastattelutilanteessa näytöltä. Ojutkangas-Änäkkälä työskenteli kevään ja alkukesän lähestulkoon yksin seututoimistolla. Töiden määrään koronavirusepidemia ei vaikuttanut. 

Löydä nopeasti etsimäsi