1929 Räyrinkiin rakennettiin meijeri, joka jatkoi toimintaansa vuoteen 1986 saakka. Alaspään yrittäjäperhe osti paikan Vetelin kunnalta vuonna 2004. Heidän visionaan oli muuntaa tiloista majoitus- ja ravintolatilat siten, että rakennuksen historia säilyisi ja muutostöitä tehtäisiin mahdollisimman vähän. Natalia Alaspää muistelee, että hänen ideoilleen kohoteltiin täällä aluksi kulmakarvoja.
- Kerroin että aion pitää paikassa kahvilaa. Minulle naurettiin, että ei täällä kukaan kahvia ja pullaa osta. Täällä leivotaan itse, eikä kukaan jouda kahvilassa istuskella.
Täystyrmäyksestä huolimatta Natalia suunnitteli innoissaan paikan tulevaisuutta. Hän muokkasi majoitustilat entisistä vilja- ja jäävarastoista. Vanhassa rantasaunassa saa hyvät löylyt, joiden jälkeen on mukava pulahtaa kauniiseen Räyringinjärveen.
Nykyään Vanhan Meijerin palveluista ja tunnelmasta nauttivat niin paikalliset kuin kauempaa tulevatkin. Majoituspaikkoja on 45, ja paikka on tunnettu erityisesti maittavasta sunnuntaibrunssista.
- Ja ihmiset ostavat myös kahvia ja pullaa, Natalia toteaa.

Natalia Alaspää on syntynyt Kazakstanissa ja kasvanut Ukrainassa. Hän muistelee isänsä varoittaneen nuorta tyttöä, että jos ei opiskele, päätyy kääntämään lehmien häntiä. Kotimaassaan Natalia oli hyvin koulutettu yrittäjä ja liikenainen. Mentyään naimisiin suomalaisen maanviljelijän kanssa, hän ryhtyi ensi töikseen heittelemään kiviä pellolta ja hoitamaan lehmiä.
- Minulla on kaksi tutkintoa, ja kääntelin lehmien häntiä, Natalia nauraa.
Nykyään Natalialla on täysi työ Vanhan Meijerin ravintola- ja majoitustoiminnan kanssa. Pienyrittäjänä hän hoitaa lähes kaiken itse. Työparina toimii toinen Natalian tyttäristä.
Tilausravintolan ja majoitustoiminnan pyörittämisessä Natalia saa käyttää vapaasti luovuuttaan. Entisestä kotimaastaan hän kertoo tuoneensa mukanaan iloisuutta, sosiaalisuutta ja uusia makuja.
- Tykkään käyttää voimakkaita mausteita ja keksiä uusia ideoita. Suomalaiset pelkäävät ihan turhaan rohkeita makuja ja hulluja ideoita, hän ilmoittaa.