Ilmastosanasto  

Ilmastonmuutokseen ja kestävyyteen liittyvässä keskustelussa vilisee monenlaisia termejä, käsitteitä ja trendisanoja – mutta mitä ne todella tarkoittavat? Täältä löydät määritelmiä eri käsitteille, joihin voit törmätä ilmastokeskustelussa.  

E 

Energiatehokkuus 

Energiatehokkuus on energian käyttämistä mahdollisimman tehokkaasti siten, että saavutetaan haluttu lopputulos vähemmällä energiankulutuksella. Se voi koskea esimerkiksi kodinkoneita, rakennuksia, liikennettä tai teollisuutta. Energiatehokkaat ratkaisut vähentävät energiankulutusta samalla vähentäen ympäristön kuormitusta ja pienentäen kasvihuonekaasupäästöjä. Lue lisää energiatehokkuudesta esimerkiksi Energiaviraston sivuilta tai valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan sivuilta.  

F 

Fossiilinen energia, fossiiliset polttoaineet 

Fossiilinen energia on energiaa, joka tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Fossiiliset polttoaineet ovat muodostuneet miljoonien vuosien aikana, kun orgaaninen aines on muuttunut maan alla kivihiileksi, öljyksi ja maakaasuksi. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia energianlähteitä, eli niitä ei muodostu lisää sellaisessa ajassa, että ne olisivat ihmiselle käyttökelpoisia. Fossiiliset polttoaineet ovat sitoneet hiiltä itseensä miljoonien vuosien aikana, ja niiden käyttäminen energianlähteenä vapauttaa tämän hiilen hiilidioksidina ilmakehään. Fossiilisten polttoaineiden käyttö onkin merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja. 

H 

Hiilensidonta 

Hiilensidonta on prosessi, jossa hiiltä sitoutuu orgaanisiin tai epäorgaanisiin aineksiin. Hiilensidontaa tapahtuu esimerkiksi, kun kasvit ja levät käyttävät yhteyttämiseen ilmakehän hiilidioksidia, josta muodostuvan hiilen ne sitovat itseensä, eli biomassaan. Maaperä sitoo hiiltä, kun orgaaninen aines (kuten kasvien lehdet ja juuret) hajoaa ja muuttuu maaperän orgaaniseksi hiileksi, mutta maaperä myös vapauttaa hiilidioksidia. Meret sitovat hiiltä leviin ja kasveihin, sekä jonkin verran hiilidioksidia liukenee myös veteen. Luonnollisen hiilensidonnan lisäksi hiilensidontaan kehitetään koko ajan uusia teknologioita. Lue lisää hiilensidonnasta esimerkiksi Bioenergia ry:n sivuilta.

Hiilijalanjälki 

Hiilijalanjälki kuvaa yksilön, tuotteen, palvelun tai tapahtuman aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä sen elinkaaren aikana. Hiilijalanjälki on se hiilidioksidimäärä, joka syntyy suoraan tai epäsuorasti toiminnasta tai tuotteesta. Hiilijalanjälkeä mitataan esimerkiksi CO2-ekvivalenttitonneina. Hiilijalanjälki auttaa ymmärtämään oman toiminnan tai tuotteen ympäristövaikutuksia ja siten ohjaa kohti kestävämpää elämäntapaa tai tuotantoa. Lue lisää esimerkiksi Sitran sivuilta. 

Hiilinielut 

Hiilinielut ovat alueita tai ekosysteemejä, jotka imevät ilmakehän hiilidioksidia ja varastoivat sen biomassaan tai maaperään (katso myös “Hiilivarasto”). Hiilinieluja ovat esimerkiksi metsät, meret, suot ja ruohikot. Sitomalla hiilidioksidia hiilinielut auttavat vähentämään sen määrää ilmakehässä, mikä hidastaa ilmastonmuutosta. Hiilinielu sitoo enemmän hiilidioksidia, kuin mitä sieltä vapautuu. Lue lisää hiilinieluista esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen blogista tai Ilmasto-opas.fi-sivustolta. 

Hiilivarasto 

Hiilivarasto on paikka tai ekosysteemi, joka varastoi hiiltä esimerkiksi biomassassa tai maaperässä. Hiilivarastot auttavat säilyttämään hiilen maapallolla sen sijaan, että se vapautuisi ilmakehään kasvihuonekaasuina. Metsät ovat sekä hiilinieluja että hiilivarastoja: ne sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoivat sen puuhun ja maaperään. Hiilinielun ja hiilivaraston ero on se, että hiilivarasto ei aina sido hiiltä - esimerkiksi hirsitalo on hiilivarasto, sillä taloon käytettyyn puuhun on sitoutunut hiiltä. 

I 

Ilmastoarvot 

Ilmastoarvot ovat arvoja ja periaatteita, jotka ohjaavat yksilön, yhteisön tai organisaation toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Arvot voivat olla esimerkiksi sitoutumista ympäristönsuojeluun, vastuulliseen kulutukseen, hiilijalanjäljen pienentämiseen tai ilmastotietoisuuden lisäämiseen. Ilmastoarvoja noudattamalla ja niihin sitoutumalla yksilöt, yhteisöt ja yritykset tekevät kestävämpiä valintoja ja edistävät osaltaan ilmastolle positiivisia muutoksia. 

Ilmastolaki 

Ilmastolaki 423/2022 on Suomen laki, joka säätää tavoitteet ja puitteet Suomen ilmastopolitiikan suunnittelulle ja sen toteutumisen seurannalle. Laki tehostaa ja sovittaa yhteen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelua ja täytäntöönpanon seurantaa sekä vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ilmastopolitiikan suunnitteluun. Ilmastolaissa säädetään esimerkiksi Suomen ilmastotavoitteista. Lue lisää Finlexin sivuilta.

Ilmastonmuutos 

Ilmastonmuutos viittaa maapallon ilmaston pitkäaikaiseen muutokseen, joka johtuu ihmisen toiminnasta, kuten kasvihuonekaasujen päästöistä ilmakehään. Ilmastonmuutos ilmenee monin tavoin, kuten keskimääräisten lämpötilojen nousuna, äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisenä, merenpinnan nousuna ja jään sulamisena. Tämä muutos vaikuttaa ekosysteemeihin, luonnonvaroihin ja elinoloihin kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista haasteista, joka ihmiskunnalla on edessään, ja sen torjuminen vaatii yhteistyötä, innovaatioita ja tehokkaita toimenpiteitä kaikilla tasoilla, globaalista paikalliseen. Lue lisää esimerkiksi Euroopan komission sivuilta tai WWF Suomen sivuilta.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa toimenpiteitä ja strategioita, joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin ja riskeihin. Tämä sisältää muun muassa valmistautumista äärimmäisiin sääilmiöihin, kuten rankkasateisiin, tulviin, kuivuuteen ja lämpöaaltoihin, sekä merenpinnan nousuun, muuttuviin kasvuolosuhteisiin ja ekosysteemien muutoksiin. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioita voivat olla esimerkiksi infrastruktuurin vahvistaminen, tulvasuojelun parantaminen, vesivarojen hallinnan kehittäminen, maatalouden sopeutuminen muuttuviin sääolosuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Tavoitteena on vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja haittoja sekä lisätä yhteiskunnan ja ekosysteemien kykyä selviytyä muuttuvissa olosuhteissa. Lue lisää esimerkiksi Ympäristö.fi-sivustolta. 

Ilmastotyö 

Ilmastotyö on toimia ja toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja sopeutumaan sen vaikutuksiin. Ilmastotyöllä edistetään ilmastollisesti kestäviä käytäntöjä yhteiskunnan eri osa-alueilla niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Ilmastotyötä voidaan tehdä esimerkiksi yrityksissä, kunnissa tai politiikassa. Kunnan ilmastosuunnitelma on osa kunnan ilmastotyötä. Lue lisää esimerkiksi Hiilineutraalisuomi.fi.

Ilmastoviisaus 

Ilmastoviisaus on yksilön, yhteisön tai organisaation kyky tehdä tietoisia päätöksiä ja valintoja, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja edistävät kestävää kehitystä. Ilmastoviisautta on tiedostaa ja ottaa huomioon toiminnan ilmastovaikutukset sekä pyrkiä vähentämään haitallisia ilmastovaikutuksia. 

Ilmastoystävällisyys 

Ilmastoystävällisyys on toimintaa, päätöksiä tai valintoja, jotka pyrkivät hidastamaan ilmastonmuutosta ja edistämään ympäristön kestävyyttä. Katso myös “Ilmastoviisaus”. 

K 

Kasvihuonekaasut, kasvihuonekaasupäästöt 

Kasvihuonekaasut ovat ilmakehässä esiintyviä kaasuja, jotka synnyttävät kasvihuoneilmiön heijastamalla lämpöä takaisin maahan. Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), otsoni (O3) ja vesihöyry (H2O). Kasvihuonekaasut ovat kuin kasvihuoneen lasit, joiden läpi auringon säteily pääsee maahan, mutta jotka estävät lämmön karkaamisen ulkoilmaan. Kasvihuoneilmiö ja kasvihuonekaasut ovat siis välttämättömiä elämän ylläpitämiseksi maapallolla. Ihmisen toiminnan seurauksena syntyvät kasvihuonekaasupäästöt kuitenkin lisäävät kasvihuonekaasuja ilmakehässä, mikä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja ilmastonmuutosta. Lue lisää esimerkiksi Ilmasto-opas.fi-sivustolta.

Kestävä kehitys, toiminnan kestävyys  

Kestävä kehitys on yhteiskunnallisen muutoksen kehitysmalli, joka pyrkii turvaamaan hyvän tulevaisuuden myös tuleville sukupolville niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ympäristöllisestä näkökulmasta. Tavoitteena on tasapainottaa taloudellinen kasvu, sosiaalinen hyvinvointi ja ympäristön suojeleminen niin, että kehitys on ekologisesti kestävää. Kestävä kehitys on paljon muutakin, kuin ilmastonmuutoksen torjuntaa – esimerkiksi köyhyyden vähentäminen, terveyden ja koulutuksen edistäminen ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden turvaaminen ovat kaikki osa kestävää kehitystä. Lue lisää kestävästä kehityksestä esimerkiksi Ympäristöministeriön sivuilta.

Kiertotalous

Kiertotalous on talouden malli, jossa pyritään minimoimaan jätteiden määrä ja hyödyntämään resursseja tehokkaasti niin, että niitä voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää mahdollisimman paljon. Kiertotaloudessa pyritään vähentämään resurssien tuhlausta ja ympäristön kuormitusta sekä luomaan kestävää ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi suunnittelemalla tuotteita kestävämmiksi ja helpommin kierrätettäviksi, edistämällä uudelleenkäyttöä ja korjaamista, hyödyntämällä jätevirtoja raaka-aineina ja energiana sekä kehittämällä innovatiivisia ja resurssitehokkaita tuotantoprosesseja. Kiertotalous on keskeinen osa pyrkimystä vähentää ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä. Lue lisää Kiertotalous-Suomen sivuilta.

Kunnan ilmastosuunnitelma 

Kunnan ilmastosuunnitelma on ilmastolain mukainen kunnan suunnitelma siitä, miten kasvihuonekaasupäästöjä kunnassa vähennetään. Kunnan ilmastosuunnitelma sisältää tavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kunnassa sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Ilmastosuunnitelman toteutumista seurataan, raportoidaan ja suunnitelmaa päivitetään vähintään kunnanvaltuustokausittain. Lue lisää Ympäristöministeriön sivuilta.

U 

Uusiutumaton energia 

Uusiutumaton energia tuotetaan energianlähteistä, jotka eivät muodostu tai uusiudu ihmiselle käytettävissä olevassa aikaskaalassa, eli ne eivät uusiudu yhtä nopeasti kuin niitä käytetään. Uusiutumattomia energianlähteitä ovat esimerkiksi fossiiliset polttoaineet, turve ja ydinvoima. Näitä energianlähteitä ei siis muodostu takaisin samalla nopeudella, kuin niitä käytetään. Ne ovat rajallisia resursseja, joiden käytön ympäristövaikutuksia ovat muun muassa ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen.  

Uusiutuva energia 

Uusiutuva energia tuotetaan energianlähteistä, jotka uusiutuvat luonnollisesti tai niitä voidaan tuottaa lisää ihmiselle käytettävissä olevassa aikaskaalassa. Uusiutuvaa energiaa ovat esimerkiksi aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima, bioenergia ja biokaasu. Uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää ilman, että se kuluu loppuun tai muodostaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Uusiutuva energia on merkittävässä osassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävässä kehityksessä. Lue lisää uusiutuvasta energiasta esimerkiksi Motivan sivuilta.

V 

Vihreä siirtymä 

Vihreä siirtymä on talouden ja yhteiskunnan siirtymistä kohti kestävämpää ja vähäpäästöisempää tulevaisuutta. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, energiatehokkuuden parantaminen, kestävä liikkuminen, resurssitehokas talous sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden suojeleminen ovat kaikki osa vihreää siirtymää. Vihreä siirtymä vähentää ympäristön kuormitusta ja hidastaa ilmastonmuutosta samalla edistäen taloudellista kehitystä. Lue lisää esimerkiksi Ympäristöministeriön sivuilta.