Tekoäly on tullut osaksi yhteiskuntaa ja noussut monissa kahvipöydissä yhdeksi suosituimmista keskustelunaiheista vanhojen suosikkien, tuulivoiman ja sään, rinnalle.
Tekoälystä puhutaan paljon, mutta harva ymmärtää, mitä tekoäly todellisuudessa on – ja että sitä on ollut yhteiskunnassa jo paljon ennen generatiivisen tekoälyn syntyä marraskuussa 2022, jolloin OpenAI julkaisi ChatGPT:n. Arkikielessä sanaa tekoäly käytetään synonyyminä generatiiviselle tekoälylle, vaikka generatiivinen tekoäly on vain osa tekoälyn kirjoa. Suurelle yleisölle tekoäly sujahti päivittäiseen käyttöön huomaamatta jo 2000-luvun puolivälissä, kun Facebook julkaistiin ja sen algoritmit (= tekoälyt) alkoivat suoltaa käyttäjien syötteisiin sisältöä. Toinen käytännön esimerkki huomaamatta hyödynnetystä tekoälystä ovat suoratoistopalvelut ja niiden suosittelualgoritmit. "Koska katsoit tämän" -kategoria on suosittelualgoritmin tuotosta: koneelle on opetettu esimerkiksi tägien avulla, mitä tietyt elokuvat ja sarjat sisältävät ja missä muissa teoksissa on samankaltaisia teemoja.
Generatiivinen tekoäly on käytännössä tilastotiedettä, johon on rakennettu keskusteleva käyttöliittymä eli chat-näkymä. Käyttöliittymän takana toimii LLM (large language model) eli suuri kielimalli – tietokone, jolle on annettu lähes kaikki maailman tieto luettavaksi. Kielimalli ei itsessään tiedä mitään, vaan se arvaa, mikä sana todennäköisesti seuraa edellistä. Maailman johtavat kielimallit ovat ChatGPT (OpenAI), Claude (Anthropic) ja Gemini (Google), jotka on opetettu tulkitsemaan opetettua tietoa mahdollisimman tehokkailla algoritmeilla.
Se, mistä ei tiedetä, saattaa pelottaa, suututtaa ja ihmetyttää. Moni näkee tekoälystä vain pinnan ja sosiaalisessa mediassa jaetut "minä supersankarina"- tai "tämän ChatGPT tietää minusta" -kuvat. Ne ovat hetken viihdyttäviä, mutta lähinnä herättävät keskustelua siitä, kuinka paljon energiaa tai puhdasta vettä tämäkin kuva vei.
Perhonjokilaakson tekstiviestipalstalla 30.4. väläyteltiin ajatusta, että tekoäly johtaa kuntien työntekijöiden mittavaan työttömyyteen. Tekstiviesti on todennäköisesti saanut vaikutteita Konneveden kunnan rohkaisevasta pilotista, jossa yksityistiehakemusten päätöksenteko automatisoitiin ja josta Yle1 uutisoi 21.4. Konneveden kunta säästi tekoälyavusteisesti 85 % työajasta kyseisessä työtehtävässä. Uutinen oli noteerattu myös Kaustisen valtuuston kyselytunnilla2 ja kunnan tekniselle toimelle oli esitetty kysymys, miten Kaustisen kunta voisi saavuttaa samankaltaisia tuloksia. Toivon ettei ratkaisuna ainakaan ole kirjallisessa vastauksessa esiin nousseet ilmaiset tekoälyratkaisut, joita ei kannata käyttää työntekoon lainkaan. Kuntien henkilöstölle muuten tiedoksi, että tekoäly tulee muuttamaan työntekoa, mutta massiivista työttömyyttä ei julkisen sektorin työntekijöille sen seurauksena ole näköpiirissä. Tämä jo ihan siitä syystä, että seuraavien kymmenen vuoden aikana Suomen kuntien henkilöstöstä 30 % on jäämässä eläkkeelle. Toinen syy on tiukka kansallinen ja EU sääntely siitä, mihin tekoälypalveluita saa käyttää (AI Act, GDPR).
No mihin generatiivisesta siitä tekoälystä sitten on? Tällä hetkellä tekoälypalveluita voidaan hyödyntää lukuisiin tehtäviin oikeinkirjoituksen tarkistamisesta laajojen raporttien laatimiseen – ja varsin pienillä kustannuksilla, noin 20 eurolla kuukaudessa käyttäjää kohti. Käytännön työssä tekoäly taipuu esimerkiksi pöytäkirjojen ja muistioiden tiivistämiseen, sähköpostien luonnosteluun, tarjouspyyntöjen ja hankeasiakirjojen pohjien laatimiseen, käännöstöihin sekä taustatiedon hakemiseen ja jäsentämiseen. Se on kuin uusi työkaverin kaltainen apuri, joka ei väsy, lomaile ja vastaa kysymykseen kuin kysymykseen sekunneissa – mutta jonka työn jälki on aina tarkistettava, koska kielimalli arvaa todennäköisimmän vastauksen, ei välttämättä oikeaa.
Avataan3 tähän loppuun hieman sitä mitä Konnevedellä tehtiin – se ei ollut yksistään generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä, vaan siellä toteutettiin laajempi hallintoprosessin digitalisointi, joka aloitettiin palveluprosessin kuvauksella. Aiemmin käsittely toteutettiin paperilla, pdf-lomakkeilla ja henkilöstön käsityönä, digitalisoinnin tuloksena käsittely siirrettiin yhdelle alustalle, jossa ihmisen tehtäväksi jäi viranhaltijapäätösten kirjoittamisen ja Excelin täyttämisen sijaan tarkistaa järjestelmän tuotos ja julkaista päätös. Tästä syntyi 85 % työajan säästö. Vastaavia prosesseja on jokaisessa kunnassa ja vaikka ihan Konneveden lukemiin ei päästäisikään, jo puolet siitä tarkoittaisi kymmenien tuhansien eurojen vuotuista säästöä ja samalla nopeampaa palvelua kuntalaisille. Aloittaa kannattaa siitä, mistä Konnevedelläkin aloitettiin – eli kuvaamalla yksi nykyprosessi auki ja katsomalla, mitkä vaiheet ovat oikeasti ihmisen harkintaa vaativaa työtä ja mitkä pelkkää tiedon siirtämistä lomakkeelta toiselle. Jälkimmäiset kone hoitaa nykyään paremmin kuin me.
Jarno Peltola
Digikehittäjä
Kaustisen seutukunta
HAE