Matkailuala turve- ja turkisalan tulevaisuuden elinkeinona – kyselyiden ja haastattelujen tulokset
Esiselvityksessä kartoitettiin turkis- ja turvetuotantoalan yrittäjien tämänhetkinen tilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat ja kaavailut yritystoiminnan osalta.
Turve- ja turkisalan yritysten osalta selvitystyö toteutettiin kyselyillä ja haastatteluilla. Tavoitteena oli saada kokonaiskäsitys siitä miten matkailuala, erityisesti hyvinvointimatkailu, voisi soveltua näillä aloilla toimineiden henkilöiden tulevaisuuden elinkeinoksi tai kehittämisen kohteeksi.
Turkisalalle kohdennettu puhelinhaastattelu tavoitti 51 yrittäjää ja kaikki yritykset sijaisivat Kaustisen seutukunnan alueella; Halsualla 5,9%, Kaustisella 80,4% ja Vetelissä 13,7%. Kysely sisälsi runsaasti yrityksen tämänhetkiseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä kysymyksiä ja tässä esiselvityshankkeessa keskityttiin tarkastelemaan niiden kysymysten vastauksia, jotka liittyivät matkailualan ja erityisesti hyvinvointimatkailun kehittämiseen Kaustisen seutukunnan alueella ja Keski-Pohjanmaalla.
Tarkasteltaessa yritysten työllistävää vaikutusta havaittiin, että 61% työllisti ainoastaan vain yrittäjän itsensä ja viidessä työskenteli yrittäjän lisäksi yksi henkilö. Ainoastaan yhdessä yrityksessä työntekijöitä oli 10. Tältä osin tarkasteltuna kysely tavoitti Kaustisen seutukunnan alueella toimivat turkisalan yrityksissä toimivat työntekijät lähes kokonaisuudessaan. Yrityksistä 74% oli jatkamassa turkisalanyrittäjyyttä joko välittömästi tai välivuoden jälkeen ja 26% oli päättänyt lopettaa toiminnan. Yritystä tai turkistilaa koskevan liiketoiminnan läpikäyntiä ja suunnittelua toivoi ainoastaan 18% yrityksistä ja turkisyrittäjyyden osalta 21,5% ei ollut muuta yritystoimintaa tai käynyt palkkatöissä. Yritystoimintaa pelkällä toimialamuutoksella voisi jatkaa 70,5% ja vastaajista 41% olikin kiinnostunut uuden liiketoiminnan suunnittelusta. Matkailuala kiinnosti kahta vastaajista, erityisesti majoitustoiminnan osalta. Lisäkoulutuksen osalta kiinnostusta herätti erilaiset korttikoulutukset (tulityökortti, ensiapukortti) sekä muutamien osalta kuljetusala koettiin kiinnostavana ja mahdollisena.
Kuten eräs kyselyyn vastaajista toi esiin, tarhaajat ovat moniosaajia ja usealla pitkä kokemus yritystoiminnasta useita vuosia ja vielä usean eri toimialan parissa. Vastauksissa kuitenkin kävi ilmi se, että matkailualaa ja hyvinvointimatkailua turkisalan yrittäjät eivät koe kovinkaan varteenotettavaksi toimialaksi itselleen mutta tarkasteltaessa laajemmin matkailualan eri osa-alueita voidaan havaita, että välillisesti matkailu voisi työllistää tämän alan yrittäjiä esim. kuljetusalalla
Turvealan osalta selvitystyö kohdennettiin Kaustisen seutukunnan alueella sijaitseviin koneurakointiyrityksiin sekä maanomistajiin, joilla oli turvealueita omistuksessa. Yritys ja maanomistajahaku tuotti tulokseksi 21 eri yritystä tai maanomistajaa, joista haastateltaviksi tavoitettiin 3 maanomistajaa ja 2 koneurakoitsijaa ja 6 haastateltavaa olivat sekä maanomistajia että koneurakoitsijoita. 5 yritystä ei enää ollut toiminnassa ja 5 yrittäjää tai maanomistajaa ei tavoitettu tai he eivät halunneet osallistua haastatteluun.
Turpeenoton päättymisen jälkeen suosituimpia jälkikäyttömuotoja suopohjalle ovat olleet viljely tai metsittäminen ja varsinkin viime vuosina entisille turpeenottoalueille on myös alettu perustaa tuuli- ja aurinkovoimapuistoja. Erityisesti alavat alueet soveltuvat erityisen hyvin kosteikoiksi turvetuotannon jälkeen. Kosteikot perustetaan eri tavoitteita ajatellen – luonnon monimuotoisuutta lisäämään, vesienkäsittelyä parantamaan, sekä virkistyskäyttö- ja riistanhoitokohteiksi. Kosteikot tarjoavat mielenkiintoisia matkailuympäristöjä, mutta herkkinä ja helposti vaurioituvina luontotyyppeinä ne asettavat myös erityisiä reunaehtoja matkailun kehittämiselle. Kosteikkomatkailun kehittämisen tulee olla suunnitelmallista ja kestävyyteen pyrkivää, jotta alueiden luonnonsuojelullisten ja matkailullisten tavoitteiden yhteensovittamisessa onnistutaan. Matkailunkehittämisen ja maanomistajien näkökulmasta alueet voisivat palvella luonto-, metsästys- ja erämatkailijoita, tietysti ekologinen kestävyys ja maanomistajien omat intressit huomioiden. Kosteikkojen perustamisen osalta voidaan parantaa alueen maisemallista arvoa sekä lisätä alueen houkuttelevuutta matkailun ja virkistyksen näkökulmasta, mikä voi tuoda positiivisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia kyseiselle alueelle. Kosteikkojen perustamiseen maanomistajat ovat voineet hakea tukea ELY –keskukselta.
Haastatelluista maanomistajista neljällä oli kosteikko perustettuna entiselle turpeenottoalueelle, yksi mainitsi olevansa kiinnostunut kosteikon perustamisesta, erityisesti jos kaavailtu aurinkoenergiapuiston perustaminen ei toteudu ja yhdellä haastatelluista oli hakemus ELY –keskukseen vireillä.
Maanomistajat mainitsevat, että kosteikon perustaminen on lisännyt alueen viihtyisyyttä monin tavoin. Lähes kaikki haastateltavat toivat esiin sen, miten kosteikot ovat edistäneet luonnon monimuotoisuutta houkuttelemalla erilaisia eliölajeja, kuten vesilintuja ja muita vesilajeja. Tämä on luonnollisesti rikastuttanut alueen ekosysteemiä. Muutama haastateltava toi esiin sen, että kosteikot tarjoavat ihmisille viihtyisän ja luonnonläheisen ympäristön, jossa he voivat rentoutua ja nauttia luonnosta. He pitivät tärkeänä myös alueen maisemallisen arvon paranemista.
Maanomistajat suhtautuivat positiivisesti matkailun kehittämiseen kosteikkoalueilla ja erityisesti metsästys, erä- ja luontomatkailijoiden osalta osa maanomistajista oli mm. vuokrannut maita metsästysseuroille, tai pienille metsästysporukoille ja rakentanut tai rakentamassa vapaa-ajan asunnon kosteikon läheisyyteen. Yksi haastatelluista maanomistajista on suuntaamassa matkailualalle ja mm. kouluttautunut erä- ja kalastusoppaaksi. Lähes kaikki haastateltavat turvealan yrittäjät ja maanomistajat suhtautuivat erilaisiin koulutuksiin ja verkostoitumistilaisuuksiin positiivisesti ja yksi haastateltava mainitsikin, että “Tämä puheluhan oli oikein osuma naulan kantaan!”
Lähteitä käyttöön:
HAE