Perinteistä potentiaalia - kysely alueen yrityksille

Kaustisen seutukunta, Centria-ammattikorkeakoulu ja Kansanmusiikki-instituutti toteuttivat yhteisen kyselyn elävän kulttuuriperinnön mahdollisuuksista alueen vetovoimaa ja pitovoimaa vahvistavana tekijänä, painottaen erityisesti kulttuurihyvinvointia ja matkailua. Kyselyssä kartoitettiin elävään kulttuuriperintöön liittyviä, työntekijöiden vetovoimaa ja viihtyvyyttä lisääviä tekijöitä Keski-Pohjanmaalla. Kyselyssä oli mukana myös kulttuuri- ja hyvinvointimatkailunäkökulma.  

Perinteistä potentiaalia -kysely toteutettiin monivalinta- ja osittain avoimena kyselynä Kosekin ja Kasen alueen yrityksille. Kysely jaettiin Kosekin ja Kasen välityksellä sekä hanketta toteuttavien tahojen somekanavilla. Kyselyyn vastasi 19 yritystä, joista suurin osa, 63 % oli alle viiden työntekijän yrityksiä. 5-19 työntekijän yrityksiä oli 27 % ja yli 50 työntekijän yrityksiä 10 %. Yitysten toimialat jakaantuivat laajasti aina majoitus- ja ravitsemustoiminnasta teollisuuteen.  Kosekin alueelta vastaajia oli 26 % ja Kasen toimialueelta 74 %. 

Miten tärkeänä koet seuraavat virikkeet alueen viihtyvyyttä ja mielenkiintoisuutta lisäävinä tekijöinä?(1 Ei lainkaan tärkeä, 5 Erittäin tärkeä) 

Miten tärkeänä koet seuraavat elävän perinnön osallistavat harrastusmahdollisuudet työntekijän viihtyvyyden kannalta?  

Miten mielenkiintoisena koet seuraavat tyhy- toimintavaihtoehdot?  

Konsertti, tanssi- ja teatterielämykset sekä luontoelämykset nousivat kyselyssä selkeimmin esiin alueen viihtyvyyttä ja mielenkiintoisuutta lisäävinä tekijöinä. Lisäksi tärkeinä pidettiin, saunomista, täydentäviä hoitomuotoja ja ruokaan liittyviä kokemuksia.  

Työnantajat kokivat merkitykselliseksi, että työntekijälle voidaan tarjota harrastusmahdollisuuksia elävän kulttuuriperinnön saralla etenkin musiikin ja ruoan parissa. Tyhy-toimintamuodoista nousivat selkeimmin esiin niin ikään matalan kynnyksen perinneruoka- kansanmusiikki ja kansantanssityöpajat. Myös käsityöpajat herättivät kiinnostusta.  

Kysely jaettiin laajalle vastaanottajakunnalle, mutta vastaajien määrä jäi valitettavan pieneksi. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat pienten yritysten johtajat. Tämä saattaa johtua siitä, että kyselyn ohjaaminen oikealle henkilölle koetaan suuressa yrityksessä haasteelliseksi. Kyselyn tulokset antavat kuitenkin viitteitä jatkotoimenpiteiden suunnittelemiseen.