Hyvinvointimatkailun osalta Suomesta löytyy runsaasti luonnollisia edellytyksiä; sauna, puhdas luonto, suomalaiset hoidot ja ruoka. Sauna on keskeinen osa hyvinvointimatkailua, tarjoten eksoottisia elämyksiä saunaperinteiden ja -tapojen kautta, kuten saunajoogan, turvesaunan tai lumisaunan muodossa. Saunassa korostuvat myös terveysvaikutukset, kuten vihtominen. Puhdas luonto on suomalaisen hyvinvointimatkailun tärkeä vetonaula, erityisesti sen puhtaiden vesien, raikkaan ilman ja metsän hyvinvointivaikutusten ansiosta. Luonnossa liikkumisen mahdollistavat jokamiehenoikeudet, ja suosittuja aktiviteetteja ovat esimerkiksi hiihto, vaellus, melonta ja pyöräily. Hiljaisuus ja neljä vuoden aikaa tarjoavat monipuolisia kokemuksia ympäri vuoden. Suomalaiset perinnehoidot, kuten kuppaus ja turvesauna, ovat osa kulttuuria, mutta kansainvälisesti vielä melko tuntemattomia. Hyvinvointiruokiin panostetaan, ja niiden tulee olla puhtaita, terveellisiä, lähituotettuja ja sesonginmukaisia. Metsien antimet, kuten marjat ja sienet, ovat tärkeitä osia paikallisesta ruokakulttuurista, ja jokamiehenoikeudet mahdollistavat myös näiden keräämisen itse.
Keski-Pohjanmaalla (Kaustisen seudulla) elävän perinnön eri osa-alueet ovat tuottaneet kokonaisvaltaista hyvinvointia alueen ja lähialueiden asukkaille jo usean sadan vuoden ajan. Rikkaan musiikkiperinteen mahdollistamasta hyvinvoinnista ovat saaneet myös matkailijat nauttia vuosittain järjestettävillä Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla, missä myös monien festivaalikävijöiden ja kansantanssijoiden nilkka tai nyrjähtänyt polvi ovat myös saaneet apua Kaustislaisesta jäsenkorjauksesta. Kaustisen seudulla matkailuun mielletään käsittämään elävän perinnön eri osa-alueet, joihin alueella luetaan rikkaan musiikkiperinnön lisäksi kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, koskematon luonto, käsityöläis- ja kansanparannusperinteet ja perinteille elimelliset käytänteet, esimerkiksi perhonjokilaakson alueelle tyypillinen kruunuhääperinne ja erilaiset perinneruoat.
Keski-Pohjanmaa Kaustinen tarjoaa siis ainutkertaisia hyvinvointimatkailun tuotteita, joiden kehittämistyössä paikallisyhteisöjen, perinteen harjoittajien ja yrittäjien vuorovaikutteisella yhteistyöllä mahdollistetaan paitsi entistä rikkaampi ja monipuolisempi tarjonta myös kulttuurisensitiivinen matkailu, jossa varmistetaan elävän perinnön yhteisöjen osallisuus itseään koskevista asioista. Kulttuurisensitiivinen matkailu on olennainen osa kestävää matkailua, ja sen tavoitteena on lisätä paikallisen kulttuurin ymmärrystä ja kunnioitusta.
Paikallisyhteisöjen ja yrittäjien osallistuminen matkailun suunnitteluun ja kehittämiseen tukee uudistavan matkailun tavoitteita, joissa painotetaan ekologista kestävyyttä, sosiaalista vastuuta ja taloudellista hyvinvointia matkailukohteissa. Uudistava matkailu pyrkii luomaan kestäviä ja elinvoimaisia matkailukohteita, jotka edistävät sekä ympäristön, sosiaalisen hyvinvoinnin että talouden hyvinvointia.
Yhdessä kulttuurisensitiivisen ja uudistavan matkailun periaatteiden mukaisesti voidaan luoda kestävämpiä ja monipuolisempia matkailukokemuksia, jotka hyödyttävät paitsi matkailijoita myös paikallisia yhteisöjä.
Kaustislainen jäsenkorjaus, alueen potentiaaliset hyvinvointimatkailun tuotteet nyt ja tulevaisuudessa – haastateltujen hyvinvointialan yrittäjien näkemyksiä
Suomessa jäsenkorjauksen historia on osa globaalia perinnettä ja juontaa juurensa esihistoriallisiin aikoihin. Jäsenkorjaus on kehittynyt luonnollisena reaktiona fyysisen työn, loukkaantumisten ja sotien aiheuttamiin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Perinteisesti jäsenkorjauksen taidot ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle joko perintönä tai mestari-oppipoika-periaatteella. Jäsenkorjausta on harjoitettu eri puolilla Suomea erilaisten nimien kuten luunlaittaja ja jäsentohtori alla.
Nykyisin jäsenkorjaus jakautuu kolmeen koulukuntaan: kaustislaiseen, kalevalaiseen ja perinteiseen jäsenkorjaukseen. Kaustislainen jäsenkorjaus keskittyy tuki- ja liikuntaelinten kiputiloihin, pyrkien tasapainottamaan kehon epätasapainotiloja, jännityksiä ja virheasentoja hyödyntäen kehon omia liikeratoja. Hoidot räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan, ja tavoitteena on parantaa nivelten, lihasten ja sidekudosten toimintaa sekä edistää verenkiertoa ja kudosnesteiden liikkuvuutta.
Kaustisella on säilynyt vahva jäsenkorjauksen perinne, ja alueella toimivat kaustislaiset jäsenkorjaajat ovat olleet merkittävä osa tätä perinnettä. Koulutusta jäsenkorjaukseen tarjoavat toimijat eri puolilla Suomea, ja nykyisin kaustislaisen jäsenkorjauksen koulutusta järjestävät alaan perehtyneet ammattilaiset kurssimuotoisesti.
Perinnehoitoja ja jäsenkorjausta koskevan aihealueen osalta puhelinhaastatteluun tavoitettiin kuusi eri yrittäjää. Yhtä yrittäjää lukuun ottamatta kaikki toimivat Kaustisen seutukunnan alueella. Lähes kaikki hyvinvointialanyrittäjät tarjosivat hierontaa ja jäsenkorjausta yhtenä palveluistaan. Jäsenkorjaajat kokivat, että vakiintuneen ja vahvan asiakaskunnan ansiosta heidän ei tarvitse erikseen mainostaa ja markkinoida palveluitaan. Monet kokivat markkinoinnin ja mainonnan vähäisyyden aiheuttavan sen, että jäsenkorjauspalveluita ei löydy tarpeeksi tiedotettuna omalla paikkakunnalla eikä muualla, ja ihmiset eivät ole tietoisia näiden palvelujen olemassaolosta. Kaikki haastatellut, jotka tarjoavat jäsenkorjausta yhtenä palveluistaan ilmaisivat olevansa huolissaan alan jatkuvuudesta, erityisesti koulutuksen osalta, nyt kun Kaustisella toimintansa päättänyt STEP-opisto ei enää kouluta alalle uusia osaajia vaan koulutus nojaa lähes kokonaan nykyisten alan osaajien varaan.
Kaikki haastateltavat korostivat palveluiden kehittämisen merkitystä, samoin kuin erilaisten pakettien ja tuotteiden kehittämisen monipuolisuutta eri osa-alueilta. Yksi haastateltava toi esille esimerkiksi perinnepäivien konseptin, jossa perinteisiin nojaaviin hyvinvointituotteisiin yhdistettäisiin muita elävän perinteen elementtejä kuten perinneruokaa ja tarinoita. Toisen haastateltavan mukaan alueen uniikki perinne olisi otettava paremmin huomioon tuotekehityksessä; mainittu esimerkki metsäjoogasta voisi innostaa luomaan alueelle oman versionsa ”folkmeditaatiosta”, johon yhdistyisi meditaatiota, joogaa, kansanmusiikkia ja -tanssia erilaisilla variaatioilla.
Kaikki haastateltavat olivat kiinnostuneita erilaisista matkailuun liittyvistä koulutuksista ja matkailuhankkeiden erilaisista verkostoitumistilaisuuksista, mikä osoittaa valmiutta alan kehittämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.
HAE