Luontoa ja luontoresursseja on perinteisesti hyödynnetty hyvinvointimatkailussa, ja viime vuosina ympäristön ja luonnon merkitys on korostunut entisestään. Monet tutkimukset ovat osoittaneet luonnon myönteiset vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Näitä tutkimustuloksia hyödynnetään aktiivisesti hyvinvointimatkailussa. Luontoympäristö ja maaseutukohteet yhdistetään puhtauteen, raikkaisiin ja terveellisiin elämyksiin. Luontoympäristö koetaan rauhoittavana ja tarjoaa vastapainoa hektiselle modernille elämäntyylille. Kosteikkoalueiden piirteet - viihtyisä, luonnonläheinen ympäristö, puhdas ja terveellinen ilmapiiri - ovat juuri niitä arvokkaita ominaisuuksia, joita korostetaan ja arvostetaan hyvinvointimatkailussa.
Kosteikkoalueet tarjoavat ainutlaatuisia matkailuelämyksiä, jotka houkuttelevat luonnonystäviä ja hyvinvointimatkailijoita. Kosteikkojen monimuotoinen luonto, kuten suot, tarjoaa rauhoittavan ympäristön erilaisten virkistys- ja luontomatkailuaktiviteettien toteuttamiseen. Näihin voivat kuulua lintujen tarkkailu, opastetut luontoretket, marjastus sekä meditatiiviset kävelyt. Lisäksi kosteikot ovat tärkeitä ekosysteemejä, jotka edistävät biologista monimuotoisuutta ja ekologista tasapainoa. Kosteikkojen matkailulliset mahdollisuudet voidaan hyödyntää kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti, jolloin matkailijoille tarjotaan sekä unohtumattomia luontoelämyksiä että mahdollisuus osallistua suojelutoimiin ja paikallisyhteisöjen tukemiseen. Näin kosteikkomatkailu voi myös edistää paikallistalouden kestävää kehitystä tarjoamalla uusia työmahdollisuuksia ja tuloja esimerkiksi opaspalveluiden ja ekologisten majoitusvaihtoehtojen kautta.
Kosteikkomatkailun, kuten yleensäkään luontomatkailun, laajuudesta ei ole tarkkaa kuvaa. Soiden käyttöä ja suojelua ohjaavan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan suoluonnon virkistyskäytöllä on matkailuelinkeinon alalla taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia. Erinäisistä kehityshankkeista huolimatta kosteikoista etenkin soiden näkyvyys matkailu- ja tuotetarjonnassa on edelleen vähäinen. Useimpien matkailuyrittäjien kokemukset olivat lähinnä omaa marjastusta tai retkeilyä suoluonnossa. Kosteikot tarjoavat mielenkiintoisia matkailuympäristöjä, mutta herkkinä ja helposti vaurioituvina luontotyyppeinä ne asettavat myös erityisiä reunaehtoja matkailun kehittämiselle. Kosteikkomatkailun kehittämisen tulee olla suunnitelmallista ja kestävyyteen pyrkivää, jotta alueiden luonnonsuojelullisten ja matkailullisten tavoitteiden yhteensovittamisessa onnistutaan.
Kosteikkojen matkailukäyttöä rajoittavat ja ohjaavat erilaisille alueille asetetut luonnonsuojelutavoitteet. Yksityisillä kosteikkoalueilla voi liikkua vapaasti jokamiehen oikeuksin. Valtion omistamien kosteikkoalueiden järjestyssäännöt vaihtelevat suojelumääräysten mukaisesti. Soidensuojelualueilla saa liikkua, leiriytyä ja kerätä luonnontuotteita vapaasti, ellei alueella ole erikseen määriteltyjä rajoitusosia. Myös kansallispuistoihin sijoittuvilla kosteikkoalueilla saa liikkua vapaasti omin lihasvoimin rajoitusosia lukuun ottamatta. Leiriytyminen kansallispuiston alueella on kuitenkin yleensä sallittu vain tähän tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla. Luonnonpuistot asettavat tiukimmat reunaehdot matkailutoiminnalle, sillä alueilla liikkuminen sallittu vain Metsähallituksen erikoisluvalla. Luonnonsuojelulain lisäksi kansainvälinen Ramsar -sopimus asettaa reunaehtoja sopimuksen piiriin kuuluvien kosteikkoalueiden käytölle. Ramsar -sopimuksen mukaan siihen kuuluvia alueita tulee varjella perustamalla niistä suojelualueita, käyttämällä alueita järkiperäisesti, takaamalla kosteikkolinnuille suotuisan hoidon ja suojelun tason ja lisääntymismahdollisuuden. Alueita tulee kokonaisuudessaan käyttää niiden ekologista tilaa huonontamatta
Uudistava matkailu pyrkii edistämään matkakohteiden ja niiden ympäröivien yhteisöjen jatkuvaa elinvoimaisuutta ennemmin kuin vain matkailijoiden viihtyvyyden lisäämistä. Tämä matkailumalli korostaa ekologista kestävyyttä, sosiaalista vastuullisuutta ja taloudellista tasapainoa. Uudistavan matkailun periaatteisiin kuuluvat luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, paikallisyhteisöjen osallistaminen sekä niiden taloudellisen hyvinvoinnin tukeminen. Esimerkkinä uudistavasta matkailuaktiviteetista toimii Mood of Finlandin Rakkauden Metsä -konsepti, joka yhdistää matkailijoiden osallistumisen soiden ennallistamiseen ja ikimetsien suojeluun tarjoten samalla merkityksellisiä luontoelämyksiä.
Uudistava matkailu tavoittelee jatkuvaa elinvoimaisuutta kasvun sijaan. Tämä edellyttää perusteellista harkintaa siitä, miten matkailu voi edistää kohteiden ja niiden asukkaiden hyvinvointia ja kukoistusta. Uudistavassa matkailussa ei ole kyse vain ympäristön hyvinvoinnin edistämisestä, vaan myös sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman huomioimisesta. Ennaltaehkäisevä lähestymistapa on tärkeä ympäristön ja yhteisön näkökulmasta sekä taloudellisesti kannattavampi viisaampi vaihtoehto kuin jälkikäteen tapahtuva korjaaminen. Uudistava matkailu voi myös tarkoittaa työyhteisöjen monimuotoisuuden edistämistä, sillä rekrytointi välittää viestiä arvoista ja sitoutumisesta vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.
Turve- ja turkisalan tukitoimet ovat keskittyneet alan yrittäjien ja työntekijöiden tulevaisuuden työtehtäviin ja yrittäjyyden tukemiseen. Myös turvealan tukitoimet ovat korostaneet yrittäjyyttä ja maa-alueiden käytön tarkastelua ennallistamisen, aurinko- ja tuulivoiman näkökulmasta. Matkailulliset mahdollisuudet näillä aloilla ja alueilla ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Käytöstä poistetut turkistarhat ja ennallistamista kaipaavat suoalueet voivat toimia uudistavan matkailun kohteina, joissa keskeistä ovat ekologinen kestävyys, sosiaalinen vastuullisuus ja taloudellinen hyvinvointi. Paikallisyhteisöjen ja yrittäjien osallistaminen suunnitteluun ja kehitystyöhön voi edistää näiden tavoitteiden toteutumista.
Kosteikkomatkailun kehittämisessä tulisi harkita myös matkailijoiden mahdollisten asenteiden ja käyttäytymisen muutosten merkitystä myös varsinaisen matkailukokemuksen jälkeen - ennallistetut suoalueet voivat vaikuttaa myönteisesti matkailijan arvoihin ja toimintaan myös matkan jälkeen. Kosteikkomatkailussa voidaan nähdä sekä uudistavaa matkailua että hyvinvointimatkailua, missä matkailijan kokemuksesta kumpuva hyvinvointi kantaa myös arjessa ja näkyy laajemmin ajattelu- ja toimintatavan muutoksena.
Lähteitä käyttöön:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/792035/Alasuvanto_Karikorpi.pdf?sequence=2&isAllowed=y
HAE