Kulttuuri- ja luovien alojen linkittyminen hyvinvointimatkailuun – verkostoitumistilaisuuksien tuloksia
Hankkeessa toteutettiin neljä TEAMS-verkostoitumistilaisuutta alueen aineettoman kulttuuriperinnön eri teemoihin liittyen. Keskustelutilaisuuksien tavoitteena oli selvittää luovan- ja kulttuurialan linkittyminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointimatkailuun ja sen kehittämiseen sekä kartoittaa näiden alojen parissa työskentelevien kiinnostus ja ideat hyvinvointia tukevan matkailun kehittämiseksi. Lisäksi toteutettiin kysely kulttuuri- ja luovan alan opiskelijoille, ja tämän kyselyn tavoitteena oli selvittää luovien alojen opiskelijoiden kiinnostus matkailun kehittämistä kohtaan.
TEAMS-verkostoitumistilaisuuksissa elävän perinnön osa-alueet jaettiin seuraavasti: Perinneruoka ja ruokaperinteet, Perinnehoidot ja jäsenkorjaus, Pohjalaistalot ja rakennusperinne, Kaustislainen viulunsoitto ja alueen kulttuuriperinne. Tilaisuuksiin kutsuttiin laajasti alueen luovan ja kulttuurialan eri toimijoita suorilla sähköpostikutsuilla, ja lisäksi kaikille aiheesta kiinnostuneille avointa tilaisuutta mainostettiin myös laajasti sosiaalisen median kanavia sekä kuntajulkaisuja hyödyntäen. Tilaisuuksien osallistujamäärät vaihtelivat kolmesta kahdeksaan osallistujaan. Verkostoitumistilaisuuden haastava aikataulu Perinnehoitojen ja jäsenkorjauksen osalta johti siihen, että toimijoihin ja yrittäjiin otettiin yhteyttä erillisissä puhelinhaastatteluissa.
Perinneruokien ja ruokaperinteen osalta toimijat näkivät erityisesti tärkeänä muun muassa ruokakulttuurin uudistamisen erityisesti tuotekehittelyssä, erityisruokavalioiden osalta sekä paikallisten erikoisuuksien ja lähituotteiden näyttävän esilletuonnin.
Perinnerakentamisen teemaan keskittyvässä keskustelutilaisuudessa toimijat toivat esiin Keski-Pohjanmaan merkittävän perinnerakennusten ja perinnerakentamisen hyödyntämättömän potentiaalin. Rakennetun kulttuuriperinnön merkitys matkailutuotteessa on erityisesti olla kokonaisuutta täydentävä osa-alue, mutta myös ekologisuutensa ja prosessoimattomien materiaalien ansiosta hyvinvoinnin mahdollistaja ja kestävän matkailun keskeinen tekijä.
Kaustislaisen viulunsoittoperinteen osalta toimijat toivat esiin, että ”live like a local” -trendiä korostamalla kulttuurin hyvinvointitekijöitä sekä kulttuuriperintöä voidaan vahvistaa yhteistä perintöä ja identiteettiä. Musiikin nähtiin tarjoavan tehokkaan välineen myös erilaisten ilmiöiden esille tuomiseen eri ikäryhmille. Kulttuurin ja luovan alan toimijoiden osaamisen hyödyntäminen tuotekehittelyssä, erityisesti eri osa-alueiden yhdistämisessä ja tarinallistamisessa, nähtiin myös hyödynnettävissä olevana potentiaalina.
Perinnehoitoja ja jäsenkorjausta koskevan aihealueen osalta puhelinhaastatteluun tavoitettiin kuusi eri yrittäjää. Yhtä yrittäjää lukuun ottamatta kaikki toimivat Kaustisen seutukunnan alueella. Lähes kaikki hyvinvointialanyrittäjät tarjosivat hierontaa ja jäsenkorjausta yhtenä palveluistaan. Jäsenkorjaajat kokivat, että vakiintuneen ja vahvan asiakaskunnan ansiosta heidän ei tarvitse erikseen mainostaa ja markkinoida palveluitaan. Monet kokivat markkinoinnin ja mainonnan vähäisyyden aiheuttavan sen, että jäsenkorjauspalveluita ei löydy tarpeeksi tiedotettuna omalla paikkakunnalla eikä muualla, ja ihmiset eivät ole tietoisia näiden palvelujen olemassaolosta. Kaikki haastatellut, jotka tarjoavat jäsenkorjausta yhtenä palveluistaan ilmaisivat olevansa huolissaan alan jatkuvuudesta, erityisesti koulutuksen osalta, nyt kun Kaustisella toimintansa päättänyt STEP-opisto ei enää kouluta alalle uusia osaajia vaan koulutus nojaa lähes kokonaan nykyisten alan osaajien varaan.
Kaikki haastateltavat korostivat palveluiden kehittämisen merkitystä, samoin kuin erilaisten pakettien ja tuotteiden kehittämisen monialaisuutta. Yksi haastateltava toi esille esimerkiksi perinnepäivien konseptin, jossa perinteisiin nojaaviin hyvinvointituotteisiin yhdistettäisiin muita elävän perinteen elementtejä kuten perinneruokaa ja tarinoita. Toisen haastateltavan mukaan alueen uniikki perinne olisi otettava paremmin huomioon tuotekehityksessä; mainittu esimerkki metsäjoogasta voisi innostaa luomaan alueelle oman versionsa esim. folkmeditaatiosta, jossa yhdistämällä kansanmusiikkia ja kansantanssin liikekieltä vaikkapa meditaatioon ja joogaan voidaan luoda omaleimaisia hyvinvointituotteita.
Kaikki haastateltavat olivat kiinnostuneita erilaisista matkailuun liittyvistä koulutuksista ja matkailuhankkeiden erilaisista verkostoitumistilaisuuksista, mikä osoittaa valmiutta alan kehittämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.
Verkostoitumisen ja laajan yhteistyön merkitys matkailun onnistuneessa kehittämisessä ja laadukkaiden kokonaisuuksien ja tuotteiden mahdollistajana nostettiin esille kaikkien eri teemojen verkostoitumistilaisuuksissa. Alueen elävän perinnön eri osa-alueet havaittiin käyttämättömäksi potentiaaliksi, ja tarinallistaminen korostui yhtenä keskeisenä tekijänä tuotekehittelyssä.