Kysymys 1A: Työssä olisi tarkoitus tehdä laitostyyppien soveltuvuuden vertailu perustuen potentiaaliseen syötteiden määrään per laitos. 

Onko tämä vertailu siis tarkoitus tehdä yleisellä tasolla, eli vertaamalla esimerkiksi märkä- ja kuivamädätystä, sekä mädätyksen eri lämpötilatasoja vai tulisiko meidän vertailla eri laitostoimittajien ratkaisuja?

Vastaus 1A: Tässä voi vertailla molempia - sekä eri mädätystapoja että laitostoimittajien ratkaisuja. Alueelta saatavat syötteet tulee huomioida ja pyrkiä löytämään niiden kannalta hyvä tekninen vaihtoehto. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Aikaisemmissa selvityksissä on tehty jo karkeamman tason vertailua eri skenaarioille - esim. tämän hankinnan puitteissa.  

Kysymys 1B: Onko vertailuun tarvittava tieto saatavilla aikaisemmista selvityksistä vai tuleeko tähän tehdä esimerkiksi budjettitarjouspyyntöjä laitostoimittajilta tai arvioida muuten eri laitosratkaisuiden hintaa?

Vastaus 1B: Tarvittavaa tietoa on saatavilla aikaisemmistakin selvityksistä ja sitä tulee tarpeen mukaan tarkentaa esimerkiksi elinkaariajattelun näkökulmasta:  Toteutusaika, kokonaisinvestoinnin suuruus, teknologiaratkaisun huoltovarmuus, laajennettavuus ja elinkaarikustannusarvio. 

Kysymys 2: Onko tämän työn tavoite se, että tämän jälkeen pystyttäisiin aloittamaan laitoksen YVA/ympäristölupaprosessi ja laitoksen tarkempi suunnittelu vai mikä voisi olla laitoshankkeen seuraava askel tämän työn jälkeen?

Vastaus 2: Kaustisen seutukunta tämän selvityksen hankkijana ei ole kuitenkaan toimija, joka tulisi aloittamaan lupaprosesseja. Seuraava askel olisi esimerkiksi hyödyntää tämän hankinnan tuotoksia toteuttajan etsimisessä ja auttamisessa. 

Kysymys 3A: Kuinka valmiita sopimusluonnokset tulisivat olla? Onko tavoite, että ne ovat yleisemmän tason pohjia vai esimerkiksi niin, että sopimuksen osapuolet on jo tarkemmin määritelty? Ketkä ovat sopimusten vastapuolia?

Vastaus 3A: Luonnoksissa on tärkeää, että niissä tulee mainituksi kattavasti asiat, joista tulee sopia. Osapuolet voivat olla alustavasti jo määriteltyjä - esimerkiksi raaka-aineen hankintasopimus laitoksen ja tilallisen kesken, lopputuotteiden myyntisopimukset, logistiikkasopimus laitoksen ja raaka-aineen kuljettajan kesken, osakassopimukset investoinnille ja lisäksi usean toimijan järjestäytyminen yhdessä osakkaaksi. 

Kysymys 3B: Tehdäänkö sopimukset hankeyhtiön puolesta? Jos ei niin, kenen?

Vastaus 3B: Sopimuksen tekijäosapuolet tarkentuvat asian edetessä. Vielä ei tarvitse tietää lopullisesti laitosta pyörittävää tahoa. 

Kysymys 4: Selvitykseen kuuluu 4 osa-aluetta ( teknologiavertailu, toteutussuunnitelma, sidosryhmätyöskentelyn valmistelu ja rahoitusvaihtoehdot). Mitä näistä kokonaisuuksista halutaan erityisesti painottaa vai ovatko kaikki kokonaisuudet keskenään yhtä keskeisiä?

Vastaus 4: Kaikki ovat yhtä keskeisiä.

Kysymys 5A: Toimitus- ja maksusuunnitelmien toimivuus ja kilpailukyky; Onko tässä tarkoitus arvioida eri laitostoimittajien taloudellista valmiutta toteuttaa laitosrakentaminen?

Vastaus 5A: Ei. Tässä on tarkoitus arvioida laitosinvestoijan/toimijan erilaisten suunnitelmavaihtoehtojen toimivuutta ja kilpailukykyä. 

Kysymys 5B: Ovatko lähtötiedot olemassa (mitä keskusteluja käyty laitetoimittajien kanssa)?

Vastaus 5B: Joitakin laitos- ja teknologiatarjouksia on saatu muissa selvityksissä budjettitasolla ja ne ovat käytettävissä.