Siirry sisältöön

Tiedote 06.06.2022

Kaustisen seutukunnan Kierthon 2.0 -hankkeen laatimaan kyselyyn vastanneiden suhtautuminen biokaasuun ja sen jalosteisiin sekä biokaasun hyödyntämiseen on myönteistä.

 

Kaustisen seutukunnan hallinnoima ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Kierthon 2.0 -hanke tutkii bioenergian kysyntää ja kysyntään vaikuttavia tekijöitä seutukunnan alueella. Kierthon 2.0 -hanke kartoitti näkemyksiä ja suhtautumista paikalliseen bioenergiaan seutukunnan maatilallisille ja yritystoimijoille suunnatun kyselyn avulla. KASE Energiakyselyn jakelu tapahtui sähköpostitse Questback-ohjelman kautta yrityspalvelujen rekisterin yhteystiedoille kutsulla Kaustisen seutukunnan toimesta sekä KaseKa:n välittämänä maatiloille. Kysely oli avoinna 17.3.2022 - 18.4.2022 välisenä aikana. Vastauksia tuli yhteensä 92 seutukunnan alueen kunnista. Kysymyskohtaiset vastausmäärät vaihtelivat hieman.


Kyselyn tulokset antavat osviittaa seutukuntalaisten toimijoiden suhtautumisesta biokaasuun ja sen jalosteisiin sekä biokaasun hyödyntämiseen. Seutukunnan alueella toimijoiden suhtautuminen on erittäin myönteistä kyselyn tulosten perusteella. Jopa 96 % kyselyyn vastaajista (n=92) suhtautui biokaasuun ja sen jalosteisiin joko myönteisesti tai hieman myönteisesti. 67 % vastaajien suhtautuminen oli myönteistä ja 29 % hieman myönteistä (ks. Kuvio 1.)

Kuvio 1. Vastaajien suhtautuminen biokaasuun ja sen jalosteisiin.
Kuvio 1. Vastaajien suhtautuminen biokaasuun ja sen jalosteisiin.

Suhtautuminen biokaasuun ja sen jalosteisiin on huomattavan myönteistä huolimatta siitä, että biokaasu ja sen jalosteiden tuttuus ei ollut kyselyn perusteella kovin korkealla. Biokaasu ja sen jalosteet eivät olleet erityisemmin tuttuja kyselyyn vastanneille seutukunnan toimijoille. Hieman yli puolelle kyselyyn vastanneille (51 %) seutukunnan toimijoille biokaasu ja sen jalosteet olivat vähemmän tuttuja tai ei tuttuja. Vastaavasti hieman alle puolelle vastaajista (49 %) biokaasu ja sen jalosteet olivat tuttuja tai hyvin tuttuja.

Yli puolet vastaajista on kiinnostunut muuttamaan ajoneuvonsa kaasukäyttöiseksi. 
Vastaajilta kysyttiin kiinnostusta vaihtamaan ajoneuvo kaasukäyttöiseksi, joko hankkimalla uuden tai kaasukonvertoimalla vanhan ajoneuvon. Vastaajista enemmistö (46) oli edes jonkin verran kiinnostunut muuttamaan ajoneuvonsa kaasukäyttöiseksi. Vastaavasti 30 vastaajaa ei ollut kiinnostunut ajoneuvon muuttamisesta kaasukäyttöiseksi.

Lämmitysmuodoissa vaihto uusiutuviin energiamuotoihin kiinnostaa, lukuunottamatta puulämmitystä
Yleisin kiinteistön/asunnon nykyinen lämmitysmuoto oli puu. Puulämmitys oli lähes puolella vastaajista. Seuraavaksi suosituimmat lämmiysmuodot olivat maalämpö (34 %) ja suora sähkö (26 %). Öljy oli lämmitysmuotona 12 % vastaajista. 
Vastaajilta kysyttiin myös mikä olisi mieluisin lämmitysmuoto, jos voisivat valita. Maalämpö olisi selkeäsi mieluisin valinta lämmitysmuodoksi. 65 % vastaajista valitsisi maalämmön lämmitysmuodoksi, mikäli saisivat valita. Toiseksi mieluisin valinta olisi ollut puulämmitys (27 %) ja kolmanneksi mieluisin aurinkopaneelit (19 %). Aurinkopaneeleihin vaihto kiinnostaa selkeästi verrattuna nykyisin käytössä olevaan lämmitysmuotoon. Vain 9 % vastaajista nykyisin käytössä oleva lämmitys muoto oli aurinkopaneelit. Puu- ja sähkölämmityksessä selkeästi eniten vaihtohalukkuutta.
Kyselyyn vastanneista lähes 90 % oli kiinnostunut myös hyödyntämään biokaasua energiamuotona (ks. Kuvio 2.). Seutukuntalaisten positiivinen suhtautuminen biokaasuun ja kiinnostus sen hyödyntämiseen on tärkeää ja antaa osviittaa biokaasun kysynnästä.

Kuvio 2. Vastaajien kiinnostus biokaasun hyödyntämiseen energiamuotona.
Kuvio 2. Vastaajien kiinnostus biokaasun hyödyntämiseen energiamuotona.

Paikallinen biokaasutuotanto nostaa seudun imagoa ja tuo alueelle taloudellisia etuja.
Vastaajilta kysyttiin mielipidettä muutamaan biokaasuun liittyvään väittämään (ks. Kuvio 3.). Vastausten perusteella voidaan katsoa, että vastaajat näkivät paikallisen biokaasutuotannon sekä nostavan seudun imagoa että tuovan alueelle taloudellisia etuja. Vähiten samaa mieltä oltiin väitteen kanssa, joka koski maksuhalukkuutta (ka. 3,1, asteikolla 1-5), vaikka kuitenkin vastaajat olivat silti keskimääräisesti enemmän samaa mieltä tämän väitteen kanssa. 

Kuvio 3. Vastaajien keskimääräinen suhtautuminen biokaasuun liittyviin väittämiin (asteikolla 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä, 2=osittain eri mieltä, 3=en osaa sanoa, 3=osittain samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä).
Kuvio 3. Vastaajien keskimääräinen suhtautuminen biokaasuun liittyviin väittämiin (asteikolla 1-5, jossa 1=täysin eri mieltä, 2=osittain eri mieltä, 3=en osaa sanoa, 3=osittain samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä).

Biokaasu polttoaineena ja energiantuotannossa koettiin arvokkaimmiksi biokaasusta saatavista asioista.
Kyselyn avulla tutkittiin myös biokaasusta ja sen jalostamisesta saatavien asioiden arvokkuutta. Vastaajat kokivat biokaasun energiantuotannossa ja polttoaineena hyvin arvokkaiksi (ks. Kuvio 4.) Ravinteet, vety ja hiilidioksidi/hiili koettiin myös arvokkaina.

Kuvio 4. Biokaasusta ja sen jalostamisesta saatavien asioiden arvokkuus keskimääräisesti esitettynä (asteikolla 1-5, jossa 1=ei arvokas, 2=vähäinen arvo, 3=neutraali, 4=hieman arvokas, 5=hyvin arvokas).
Kuvio 4. Biokaasusta ja sen jalostamisesta saatavien asioiden arvokkuus keskimääräisesti esitettynä (asteikolla 1-5, jossa 1=ei arvokas, 2=vähäinen arvo, 3=neutraali, 4=hieman arvokas, 5=hyvin arvokas).

Kyselyn tulokset ja seutukuntalaisten positiivinen suhtautuminen luovat hyvää pohjaa bioenergian edellytyksien kehittämiselle seutukunnan alueella. Aktiivinen työ bioenergian mahdollisuuksien edistämiseksi Kaustisen seutukunnassa jatkuu tiiviissä yhteistyössä koko maakunnan sekä seutukunnan bio- ja kiertotaloushankkeiden kanssa.

 

 

Lisätietoja:

Salla Siivonen

Kierthon 2.0 -hanke

Salli JavaScriptin suoritus selaimesi asetuksista nähdäksesi sähköpostiosoitteet

puh. 040-480 6162

Löydä nopeasti etsimäsi