Siirry sisältöön
  • Asukkaille
  • Yrityksille
  • Yleinen
  • Seututoiminta
24.2.2022

Kaustisen seutukunnan johtoryhmä vetoaa turvetuotannon alasajon keskeyttämiseksi huoltovarmuuden ylläpitämiseksi

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä viime syksynä alkoi turvetuotannon alasajo koko Suomessa markkinavetoisesti turpeen verotuksen ja päästökaupan hinnan kohotessa. Erityisesti suurten, turvetta polttoaineenaan käyttävien lämpövoimalaitosten ratkaisut siirtyä kotimaiseen ja tuontihakkeeseen sekä muuhun puuperäiseen polttoaineeseen, on aiheuttanut ketjureaktion, jonka vuoksi suuri osa turvetuottajista on joutunut kestämättömään tilanteeseen. EU ja valtio ovat suunnitelleet turvetuotannon alasajon vaikutusten vähentämiseksi sekä yrittäjille, että alueille, erilaisia tuki- ja avustuspaketteja. Suurin turvetuotannosta luopumista tukeva JTF-rahasto on vielä valmistelussa. Tällä hetkellä turvetuottajat voivat saada mm. romutustukea turvetuotannon laitteille ja kehittämis- ja investointitukea uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Osa yrittäjistä on jo lopettanut tuotannon.

Parhaillaan elämme murroskohtaa ns. vihreän siirtymän osalta. Kaustisen seudulla niin kuin koko maakunnassa tämä tarkoittaa sitä, että hyödynnämme uusiutuvia luonnonvarojamme, kuten puuta, biomassaa, peltoja ja kasveja entistä enemmän uusiutuvan energian, esimerkiksi biokaasun, tuottamiseen. Seudulla on käynnistymässä useita tuulivoimapuistoja, joiden sähköntuotannon kapasiteetti on merkittävä valtakunnallisella tasolla. Selvitysten mukaan Kaustisen seutukunnassa uusiutuvan energian potentiaali on huomattavasti suurempi kuin käyttötarve. Tulemme siis olemaan Suomen energiatransitiolle tärkeä alue.

Vihreä siirtymä on tapahtumassa vauhdilla. Näemme parhaillaan, kuinka Euroopassa tapahtuva muutos on ollut vielä nopeampi ja energiasta on tulossa entistäkin kriittisempi resurssi ja kiistojen kohde. Energian hinta on noussut lyhyessä ajassa ja hintojen nousun voi odottaa jatkuvan nykyisessä levottomassa tilanteessa. Tuotanto- ja toimitusketjut voivat myös vaarantua. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitys energian suhteen on kasvanut voimakkaasti lyhyessä ajassa ja oletettavasti kasvaa edelleen.

Maakuntamme maaperässä on valtava potentiaali turve-energiassa. Maakunnan JTF-suunnitelman mukaan Keski-Pohjanmaan turvevarannoista 870 milj. suokuutiometriä soveltuu energiaturvetuotantoon. Vuonna 2019 Keski-Pohjanmaalla turpeen osuus kaukolämmön tuotannosta oli hieman yli 40 %. Energiaturpeen käyttö on vaihdellut vuosittain 350–520 GWh:n välillä. VTT:n selvityksen mukaan yksi suokuutio tuottaa energiaa 0,54 MWh. Nykyisellä noin 500 GWh:n vuosittaisella energiaturpeen käytöllä Keski-Pohjanmaan energiaturpeen potentiaali 870 Mm3 riittäisi noin 1 000 vuodeksi.

Suomessa on kuitenkin käynnissä turpeen tuotannon alasajo ja sen seurauksena turve-energian käyttäminen lämmityksessä ja sähköntuotannossa ei ole jatkossa mahdollista suuressa mittakaavassa. Kuluva talvi on osoittanut pakkasjaksoillaan, että turpeelle on ollut voimakasta kysyntää ja lämpölaitosten mukaan ilman sitä ei olisi pärjätty. Metsäkeskuksen ja luonnonvarakeskuksen tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan puolet energiaturpeen käytön vähenemisestä aiheutuvasta energiavajeesta voidaan korvata Keski-Pohjanmaalta löytyvällä puuhakkeella. Uusiutuvat energialähteet eivät kuitenkaan voi nopeasti korvata turpeen käytön lopettamisesta johtuvaa energiavajetta. Ulkomainen polttoaine, mm. puuhake, korvaa tällä hetkellä turpeen käyttöä lisääntyvässä määrin.

Turvetuotannon alasajo on tapahtumassa pahimpaan mahdolliseen aikaan. Kun yritystoimintaa ei ole, koneet ja laitteet on romutettu ja tuotantoalueet suljettu, turvetuotanto käytännössä loppuu maassamme. Tuotannon uudelleen käynnistäminen on hyvin vaikeaa, kallista ja vaatii vuosien työn - käytännössä se on jopa mahdotonta. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi turvetuotantoa tulisi pitää käynnissä.

Tilanteeseen olisi syytä reagoida nopeasti ja varmistaa turvetuotannon jatkuminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa, edes määräaikaisin toimin. Turvetuotantokoneiden romutus on syytä keskeyttää. Turpeen jättäminen ns. reserviin turvesoille ei ole riittävä eikä käytännössä mahdollinen ratkaisu. Turpeen jatkuva käyttäminen tulisi mahdollistaa esimerkiksi verotuksellisin keinoin ja varmistaa, että lämpövoimalaitokset kykenevät polttoainetta kannattavasti käyttämään. Mikäli energiamarkkinoiden kuumentuminen jatkuu edelleen, kotimaisen turpeen hinta tulee olemaan kilpailukykyinen. Kysynnän ylläpito varmistaa turvetuotannon kapasiteetin pysyvyyden ja kehittämisen. Turvetta on riittävästi ylläpitämään yhteiskuntamme huoltovarmuutta myös poikkeusoloissa.

Vetoamme, että hallitus ryhtyy turvetuotannon ylläpitämiseksi tarpeellisiin toimiin.

 

KAUSTISEN SEUTUKUNNAN JOHTORYHMÄ

Petri Jylhä, kehittämisjohtaja

Arto Alpia, puheenjohtaja, kunnanjohtaja, Kaustinen

Jari Penttilä, kunnanjohtaja, Halsua

Anne Kurkela, kunnanjohtaja, Lestijärvi

Hannu Jyrkkä, kunnanjohtaja, Veteli

Jukka Hillukkala, kunnanjohtaja, Toholampi